ILPO LESKINEN
Helsingin yliopiston arkeologit ovat löytäneet luovutetun Karjalan
maaperästä harvinaisen paksun kulttuurikerroksen.
Kaukolasta on löytynyt Rupunkankaan esihistoriallinen asuinpaikka. Sen
ihmistoiminnasta kertova kerrostuma on yli puolitoistametrinen.
Pyyntikulttuurin asuinpaikan kulttuurikerrosta pidetään paksuna jo
silloin, kun se on puolimetrinen, tutkija Teemu Mökkönen kertoo.
Kerrostuma on löytynyt heinäkuussa arkeologisissa kaivauksissa, jossa
olivat Helsingin yliopiston lisäksi myös Venäjän tiedeakatemia, Pietarin
Kunstkamera ja Tarton yliopisto.
KAUKOLAN KERROSTUMA on Mökkösen mukaan eriaikaisten kulttuurikerrosten
yhtäjaksoista jatkumoa.
Eri asutusvaiheiden välissä ei ole havaittu tulvakerrostumia. Tämä tekee
kulttuurikerroksesta erityisen mielenkiintoisen.
Paikalla todennäköisesti sijaitseva asumuspainanne eli kivikautisen talon
pohja selittää vain osan kerrostuman paksuudesta.
On melkoinen ihme, miten noin paksu kulttuurikerros on päässyt
mäntykangasmetsään muodostumaan.
MONILLA KOHTEILLA on havaittu merkkejä eriaikaisista asutusvaiheista.
Rupunkankaalta löytyy Mökkösen mukaan ainakin kolmen eri asutusvaiheen
esineistöä.
Tätä Muinais-Laatokan ulkosaaristossa sijainnutta kohdetta on käytetty 5
000 vuoden aikana, varhaiselta kivikaudelta varhaismetallikauteen.
ARKEOLOGIT KAIVOIVAT heinäkuussa 12 asuinpaikalla, erilaisissa
luonnonympäristöissä, entisten Kaukolan, Räisälän ja Kirvun pitäjien alueella.
Alkuoletuksista poiketen myös moni pienialainen kohde paljastui
runsaslöytöiseksi.
Tutkimuksissa löydettiin Kaukolan ja Räisälän ensimmäiset, pelkästään
varhaisimmalla eli mesoliittisella kivikaudella (n. 8 4005 000 eKr.)
asutetut asuinpaikat.
ENNEN VUOTTA 1999 Kaukolasta ja Räisälästä tunnettiin 15 muinaisjäännöstä.
Vuonna 1999 Helsingin yliopisto löysi 35 kohdetta. Vuoden 2004 toukokuussa
löytyi peräti 70 muinaisjäännöstä kolmen viikon tutkimuksessa. Käytettyyn
aikaan nähden luku on suomalaisittain ainutlaatuisen suuri.
Tämän vuoden toukokuussa arkeologit löysivät 17 muinaisjäännöstä, yhden
viikon aikana. Nyt entisten Kaukolan, Räisälän ja osin Kirvunkin pitäjien
alueelta tunnetaan lähes 140 muinaisjäännöstä.
Mökkönen sanoo samaa kuin kaikki muutkin luovutettua Karjalaa tutkineet
suomalaiset arkeologit.
Löytöjen määrää ei voi kuin ihmetellä. Esihistoriallinen asutus on
todella rikasta.
Kuvatekstit
Muinais-Laatokan ulkosaaristossa sijainneelta Rupunkangas
1:n asuinpaikalta löydettiin puolitoistametrinen kulttuurikerros, jota
arkeologi Kerkko Nordqvist dokumentoi. Kerroksesta löytyi asutusjäänteitä
noin 5 000 vuoden ajalta varhaiselta kivikaudelta varhaismetallikauteen.
Hiiltynyt kerros lienee keittokuoppa, mutta sitä ei ole vielä tarkemmin
tutkittu. (Kuva: Teemu Mökkönen)
Varhaiskivikautisia, piikivestä tehtyjä mikrosäleitä käytettiin erilaisten
työkalujen ja aseiden terinä. Kuvassa kaivauslöytöjä Räisälän Hiekka 1
-asuinpaikalta.