Rakuunalahti täyttyy puistoksi

Lappeenrannan kaupunki varautuu useisiin maaperän puhdistuksiin ympäri kaupunkia. Huhtiniemen ampumarata pitää perata uudelleen. Ensi vuonna vaihdetaan maata ehkä Leirissä ja Rapasaaressa.

ANNE KOTIHARJU

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan Rakuunalahden penkereille rahdatut maakasat

painunevat lahden pohjaan ensi ja seuraavana vuonna. Puistoksi lahti alkaa

kasvaa vasta vuoden 2007 syksyllä.

Entisen Viipurin vaneritehtaan ja Rakuunamäen väliin jäävän lahden täyttö

on yksi kaupungin pilaantuneiden maiden vaihtokohteista lähivuosina.

Kruunuasunnot Oy on jo vaihtanut maat kolmen lähinnä asuinkäyttöön tulevan

punatiilimakasiinin ympäriltä. Kaupunki aloittelee puolestaan lahden

täyttötöitä.

– Työn aikainen suojapato on jo tehty. Tolppien väliin on viritetty

suojakangas, ettei pilaantuneita maita ajaudu pitemmälle, kertoo

työnsuunnittelija Jyri Niskanen.

Suojapadon eteen ajetaan louhetta. Puiston reunaksi tulee pysyvä louhepato.

– Täyttöä tehdään padosta pohjukkaan päin. Pohjaan tarvitaan

suodatinkangas, joka asetettaneen talvella jään päälle. Maata ruvetaan

kasaamaan lahteen joko talvella tai keväällä.

TÄYTTÖ on tehtävä kesäkauden ulkopuolella, jotta vesi ei sameutuisi.

Niskanen kertoo, että täyttömaa tulee kaupungin rakennustyömailta. Täyttö

etenee sitä mukaa, kun uutta maata saadaan.

– Veden alaisen täyttömaan on oltava hiekkamaata, pinnalle saa laittaa myös

humusta. Kun lahti on ehkä täytetty keväällä 2007, sen on järkevä antaa

vielä painua jonkin aikaa.

Täyttökustannukset jäävät selvästi alle 100 000 euron. Lahteen

rakennettavan puiston nimeksi tulee Saunarannanpuisto.

Rakuunalahden pohjasedimenttiin on vajonneena raskasmetalleja, jotka ovat

peräisin vanhasta rikkihappotehtaasta. Toinen vaihtoehto olisi ollut kaivaa

myrkkymaat pois.

MAANKÄYTTÖJOHTAJA Jussi Salo sanoo kaupungin varautuvan useisiin

maanpuhdistuksiin ensi vuonna. Maaperän puhdistus saattaa alkaa myös

Leirissä, Rapasaaressa ja joillakin vanhoilla teollisuustonteilla.

Kerrostaloille kaavoitetussa Rapasaaressa Bonvesta omistaa alueen tontit

lukuunottamatta yhtä, joka on kaupungin. Leirissä puhdistukset liittyvät

niinikään kaavoittamiseen ja rakentamiseen.

Maaperän puhdistamien vaatisi budjettiluonnoksen mukaan kaupungilta

vuosittain noin 200 000 euroa.

Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen selvittää, että kasvukeskukset törmäävät

maaperäongelmiin tiuhaan.

– Kun yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja vanhoja teollisuusalueita

kaavoitetaan asuinalueeksi, törmätään ongelmiin.

LEIRIN JA RAPASAAREN alueet on jo tutkittu. Räsänen muistuttaa, että

puhdistustyöt pitäisi lain mukaan tehdä riippumatta siitä, rakennetaanko

alue vai ei.

Vanhat ja laittomat kaatopaikat ovat yksi murheenkryyni. Lappeenrannassa

yhteen törmättiin hiljattain Myllymäen teollisuusalueella.

– Siellä paljastui laiton kaatopaikka, joka oli jo peittynyt

kasvillisuuteen. Kun maata kaivettiin rakennustöissä, kaatopaikka

paljastui. Kustannukset tulivat kaupungin piikkiin, kertoo Jussi Salo.

Suuri maanvaihtoruljanssi evakuointeineen päättyi Huhmarniemessä. Kaupunki

jakoi noin kuuden miljoonan euron kustannukset UPM:n Kaukaan tehtaiden

kanssa. Alueen vierestä paljastui vielä jälkikäteen pienempi kunnostettava

alue. Pikisaaressa maat sen sijaan ehdittiin vaihtaa, ennen kuin sinne oli

rakennettu asuntoja.

Huhtiniemen vanhan ampumaradan penkkaa puhdistetaan jo toistamiseen nyt

syksyllä. Ampumaradan maita vaihdettiin muutama vuosi sitten.

– Kun otettiin loppunäytteitä, huomattiin, että ampumapenkan alla on toinen

kerros, joka on myös puhdistettava, kertoo Räsänen.

Ampumaradan penkassa on lyijyä. Penkka sijaitsee vesilaitoksen rajalla

pohjavesialueella.

Kuvateksti

Rakuunalahti täyttyy Saunarannanpuistoksi patoon asti. Rannan makasiineja

peruskorjataan asunnoiksi.

PEKKA HÖLKKI

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju