ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan Rakuunalahden penkereille rahdatut maakasat
painunevat lahden pohjaan ensi ja seuraavana vuonna. Puistoksi lahti alkaa
kasvaa vasta vuoden 2007 syksyllä.
Entisen Viipurin vaneritehtaan ja Rakuunamäen väliin jäävän lahden täyttö
on yksi kaupungin pilaantuneiden maiden vaihtokohteista lähivuosina.
Kruunuasunnot Oy on jo vaihtanut maat kolmen lähinnä asuinkäyttöön tulevan
punatiilimakasiinin ympäriltä. Kaupunki aloittelee puolestaan lahden
täyttötöitä.
Työn aikainen suojapato on jo tehty. Tolppien väliin on viritetty
suojakangas, ettei pilaantuneita maita ajaudu pitemmälle, kertoo
työnsuunnittelija Jyri Niskanen.
Suojapadon eteen ajetaan louhetta. Puiston reunaksi tulee pysyvä louhepato.
Täyttöä tehdään padosta pohjukkaan päin. Pohjaan tarvitaan
suodatinkangas, joka asetettaneen talvella jään päälle. Maata ruvetaan
kasaamaan lahteen joko talvella tai keväällä.
TÄYTTÖ on tehtävä kesäkauden ulkopuolella, jotta vesi ei sameutuisi.
Niskanen kertoo, että täyttömaa tulee kaupungin rakennustyömailta. Täyttö
etenee sitä mukaa, kun uutta maata saadaan.
Veden alaisen täyttömaan on oltava hiekkamaata, pinnalle saa laittaa myös
humusta. Kun lahti on ehkä täytetty keväällä 2007, sen on järkevä antaa
vielä painua jonkin aikaa.
Täyttökustannukset jäävät selvästi alle 100 000 euron. Lahteen
rakennettavan puiston nimeksi tulee Saunarannanpuisto.
Rakuunalahden pohjasedimenttiin on vajonneena raskasmetalleja, jotka ovat
peräisin vanhasta rikkihappotehtaasta. Toinen vaihtoehto olisi ollut kaivaa
myrkkymaat pois.
MAANKÄYTTÖJOHTAJA Jussi Salo sanoo kaupungin varautuvan useisiin
maanpuhdistuksiin ensi vuonna. Maaperän puhdistus saattaa alkaa myös
Leirissä, Rapasaaressa ja joillakin vanhoilla teollisuustonteilla.
Kerrostaloille kaavoitetussa Rapasaaressa Bonvesta omistaa alueen tontit
lukuunottamatta yhtä, joka on kaupungin. Leirissä puhdistukset liittyvät
niinikään kaavoittamiseen ja rakentamiseen.
Maaperän puhdistamien vaatisi budjettiluonnoksen mukaan kaupungilta
vuosittain noin 200 000 euroa.
Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen selvittää, että kasvukeskukset törmäävät
maaperäongelmiin tiuhaan.
Kun yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja vanhoja teollisuusalueita
kaavoitetaan asuinalueeksi, törmätään ongelmiin.
LEIRIN JA RAPASAAREN alueet on jo tutkittu. Räsänen muistuttaa, että
puhdistustyöt pitäisi lain mukaan tehdä riippumatta siitä, rakennetaanko
alue vai ei.
Vanhat ja laittomat kaatopaikat ovat yksi murheenkryyni. Lappeenrannassa
yhteen törmättiin hiljattain Myllymäen teollisuusalueella.
Siellä paljastui laiton kaatopaikka, joka oli jo peittynyt
kasvillisuuteen. Kun maata kaivettiin rakennustöissä, kaatopaikka
paljastui. Kustannukset tulivat kaupungin piikkiin, kertoo Jussi Salo.
Suuri maanvaihtoruljanssi evakuointeineen päättyi Huhmarniemessä. Kaupunki
jakoi noin kuuden miljoonan euron kustannukset UPM:n Kaukaan tehtaiden
kanssa. Alueen vierestä paljastui vielä jälkikäteen pienempi kunnostettava
alue. Pikisaaressa maat sen sijaan ehdittiin vaihtaa, ennen kuin sinne oli
rakennettu asuntoja.
Huhtiniemen vanhan ampumaradan penkkaa puhdistetaan jo toistamiseen nyt
syksyllä. Ampumaradan maita vaihdettiin muutama vuosi sitten.
Kun otettiin loppunäytteitä, huomattiin, että ampumapenkan alla on toinen
kerros, joka on myös puhdistettava, kertoo Räsänen.
Ampumaradan penkassa on lyijyä. Penkka sijaitsee vesilaitoksen rajalla
pohjavesialueella.
Kuvateksti
Rakuunalahti täyttyy Saunarannanpuistoksi patoon asti. Rannan makasiineja
peruskorjataan asunnoiksi.
PEKKA HÖLKKI