PÄIVI VENTO
RAUTJÄRVI. Hiitolanjokeen on nyt vedetty vaijeri estämään ryöstökalastusta
Kangaskosken alapuoliselta osuudelta. Edellinen este, joka oli narua, ei
lohenhimoisia kalastajia estänyt, vaan se oli vedetty rantaan.
Rautjärven kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja Hannu Lattu on enemmän
kuin harmissaan siitä, että hienoa mahdollisuutta uistella laatokonlohta
käytetään tökerösti väärin.
Padosta eli voimalasta sadan metrin matkalla ei saa kalastaa. Olemme
merkinneet alueen valkoisilla lapuilla, ja niitäkin irrotetaan jatkuvasti.
Jos kalastuskuri ei muuten löydy, koko homma pistetään ensi kesäksi jäihin,
Lattu suunnittelee.
Lattu veti vaijerin yhdessä Änkilän kalastuskunnan Hannu Toivasen ja Uri
Kortelaisen kanssa. Miehet naureskelivat vaijeria padon kulmaan
kiinnittäessään, että vähintään rautasaha tarvitaan, jotta tämä este
lähtee. Vaijerin toiseen päähän oli kiinnitetty monen kilon paino, joka ei
hevillä joenpohjasta nouse. Keskelle jokiuomaa viritetty heittoeste estää
uistelun.
Kun laatokanlohi nousee voimalalle, se etsii keskipaikkaa ja tulee ihan
tähän padon eteen. Se voi jäädä kuukausiksi ihmettelemään tilannetta, kun
ei pääse nousemaan. Lohilla tässä padon edustalla ei ole mitään
mahdollisuuksia kalastajia vastaan, ne ovat todella liian helppoa saalista,
Lattu selvittää.
HIITOLANJOKEEN voi ostaa kalastuslupia Änkilästä Teboililta tai Simpeleeltä
Simpeleen Urheilusta. Kalansaaliista on pyydetty ilmoittamaan lupien
ostamispaikkaan.
Saalismääriä ei ole ilmoitettu läheskään aina, mikä viittaa siihen, että
kalaa pyydetään luvattomilta alueilta, Hannu Lattu sanoo. Siitä ei enää ole
pienintäkään epäilystä, etteikö laatokanlohta Suomen puolella olisi.
Venäjän puolella sen nousun esteet on poistettu, ja sen kalastauskin on
kielletty. Luvaton kalastus on asia erikseen.
Kun kävin voimalan alapuolella heinäkuussa, jolloin vesi oli matalalla,
lohet tarjosivat hienoja hyppynäytöksiä. Ei tarvinnut odottaa kuin vartista
puoleen tuntiin, niin aina näki hyppyjä.
Hannu Lattu kertoo, että suurimmat hänen näkemänsä vonkaleet ovat olleet
metrisiä.
KANGASKOSKEN kalatiesuunnitelma ei ole edennyt.
Näkemykseni mukaan Vantaan Energia pitäisi ostaa Kangaskosken voimala
pois voimalakäytöstä, jonka jälkeen EU-varoin rakennettaisiin alueelle
pohjapato vanha koskiuoma ennallistaen. Voimalaitos voitaisiin museoida ja
alapuolinen jokiosuus kunnostaa, lausuu hydrobiologi Pekka Vähänäkki
Kakkois-Suomen ympäristökeskuksesta.
Toisessa vaiheessa tulisi toteuttaa Lahnasenkosken ja Ritakosken
kalatiet. Myös tähän tulisi käyttää EU-varoja jos ja kun tuleva
ohjelmakausi sen mahdollistaa. Voimayhtiöiden tulisi osallistua
rahoitukseen ainakin luovuttamalla kalaportaisiin tarvittava vesi.
Vähänäkki määrittelee, että ellei asiat etene sovinnolla, TE-keskuksen
tulee hakea muutos voimalaitosten velvoitteisiin siten, että niille
määrätään vanha kalaporrasvelvoite. Tällöin voimayhtiöt rakentavat
kalaportaat ja luovuttavat niihin tarvittavan veden.
Jos tälle tielle joudutaan, kalaportaat eivät uskoakseni valmistu
valitusten takia kymmeneen vuoteen.
Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan laatokanlohen luontaisen lisääntymisen
turvaaminen Kangaskoskella on huomattavasti tärkeämpää kuin voimalaitoksen
toiminnan jatkaminen.
Hiitolanjoki
53 km pitkä, Suomen puolella 8 km.
12 koskea, Rautjärvellä 4.
Saa vetensä Simpelejärvestä ja Silamusjoen yläpuolisesta vesistöstä.
Rautjärvellä menossa teollisuushistoriallinen museoalue ja
maisemapolkuhanke. Maisemapolku avattiin Ritakosken ja Lahnasen välille
heinäkuussa.
Päätöstä Lahnasen voimalan museoinnista ja peruskorjaamisesta museokäyttöön
odotetaan ympäristökeskukselta tämän vuoden aikana.
Maat omistaa Etelä-Karjalan virkistysalue säätiö, veden Änkilän ja
Koitsanlahden kalastuskunnat.
Kuvateksti
Näin isot vonkaleet hyppivät kesällä padon alapuolella, Hannu Lattu kertoo.
Uri Kortelainen (vas.) Hannu Lattu ja Hannu Toivanen lupaavat myös
valvonnan kiristyvän uuden heittoesteen myötä.
PÄIVI VENTO