URPO LAANINEN
ETELÄ-KARJALAN päättäjille esitys 20 suurkunnasta oli melkoinen paukku.
Sitä kuvattiin radikaaliksi ja liiaksi suureksi harppaukseksi kerralla tehtynä.
Mikäli selvitysmies Jukka Peltomäen ehdotus toteutuisi, Etelä-Karjalan
maakunta olisi yksi aluekunta, joka hoitaisi kuntien sosiaali- ja
terveydenhoidon, koulutuksen, maankäytön suunnittelun ja aluekehittämisen.
Nykyisten peruskuntien tehtäviksi jäisivät asukkaiden lähipalvelut.
Esityshän on ihan radikaali. Siinä vain sana maakunta on korvattu sanalla
aluekunta, maakuntajohtaja Timo Puttonen kommentoi.
Etelä-Karjalassa puuhataan erikoissairaanhoidosta vastaavan
sairaanhoitopiirin tilalle laajempaa terveyspiiriä. Ammatillinen koulutus
on jo yhdistetty. Niille on kaavailtu yhteistä valtuustoa.
Eihän Peltomäki esittänyt enää muuta uutta kuin verotusoikeuden viemistä
pois peruskunnilta, Puttonen totesi.
Hän kuitenkin miettisi verotusoikeutta aika tarkkaan.
Eihän peruskuntia voi ihan virattomiksi jättää vaille rahaa.
LAPPEENRANNAN kaupunginjohtaja Seppo Miettinen näki hyvänä, että
aluekuntamallissa verotusoikeus ja palvelujen järjestämisvastuu olisivat
samassa paikassa, isolla aluekunnalla.
Se on tärkeä näkökohta. Nykyisen järjestelmän suurin epäkohta on
mielestäni siinä, että maksajakunnat keräävät verovarat, mutta ne eivät
kuitenkaan voi päättää suoraan palvelujen järjestämisestä kuntayhtymissä.
Miettisen mielestä Peltomäen esityksen tavoite on ihan oikea, ja tällaisia
avauksia tarvitaan. Hän ei kuitenkaan uskonut, että se
toteutuu sellaisenaan. Miettistä mietitytti kaksinkertainen kuntarakenne,
aluekunta ja lähikunnat, joka voi johtaa tehottomaan hallintoon.
JOUTSENON kaupunginjohtaja Kari Korkiakoski piti Peltomäen esitystä liian
suurena harppauksena kerralla. Hän toivoo ensiksi tuloksia Etelä-Karjalan
aluekeskusohjelmalta, jossa yritetään saada syksyllä läpi muutamia
”muurinmurtohankkeita” eli yhteisiä palveluja.
Jos se ei onnistu, näen kehityksen siten, etä maakunnan pohjoiset kunnat
ja Imatra menevät yhteen, ja Joutseno Lappeenrannan kanssa. Se on
mielestäni realistisin vaihtoehto.
Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hannu Myyryläinen (sd.) ei
haluaisi ampua alas suurkuntaesitystä, jota hän piti hyvin mielenkiintoisena.
Saimaankaupunki ja kasvukeskushankkeet tulevat nyt uuteen tarkasteluun.
Myyryläinen muistutti, että Etelä-Karjalassa on tehty paljon
yhteistyöselvityksiä, jotka ovat kuitenkin tyssänneet poliittisiin
päätöksentekijöihin.
Sanon suoraan, että porukat alkavat olla väsyneitä ja kyllästyneitä
pyörittämään selvitystä selvityksen jälkeen, eikä mitään valmiimpaa tule.
Tämä olotila ei ole hyvä.
RAUTJÄRVEN kunnanjohtaja Hannu Räihä oli Myyryläisen tavoin kyllästynyt
kaiken maailman selvityksiin ja projekteihin, joita kunnat ovat tehneet
itse ja valtion kehottamina.
Kohta ei tiedä, mitä niistä kannattaisi toteuttaa. Tämä on ollut jatkuvaa
vellomista edestakaisin jo kymmenen vuotta.
Räihän mielestä Rautjärven tapaiset pikkukunnat kyllä pärjäävät tulevinakin
vuosina, jos niiltä ei edellytetä ihan tolkuttomia.
Jos koko ajan lisätään taakkaa ja mistään ei tule yhtään lisää rahaa.
Taipalsaaren kunnanhallituksen ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tuure
Westinen (kesk.) totesi, että uudistuksessa pitäisi lähteä liikkeelle
palvelujen toimivuudesta eikä kuntakoosta.
Suomessa on hyvin toimivia pienkuntia ja hyvin toimivia suurkuntia,
joiden molempien joukossa on myös huonosti pärjääviä. Kuntakoko ei ratkaise.
YLÄMAAN kunnanjohtaja Esko Hämäläinen kuuli suurkuntaesityksestä
kunnanjohtajapäivillä Kokkolassa, jossa useimmat pitivät sitä
keskeneräisenä. Peruskuntien asemaa ja niiden tehtäviä ei ole selvitetty
tarpeeksi.
Suuri ongelma on verotusoikeus ja kuinka suurkunta delegoisi rahat
lähikunnille. Siinä tulee varmasti suuria vaikeuksia.
Ylämaan seurakunta neuvottelee jo yhdistymisestä Lappeenrantaan, mutta
sillä ei ole Hämäläisen mukaan vaikutusta kunnan toimintaan.
Mitään kytkyä ei ole, ei hallinnollista eikä edes henkistä.
Kuvateksti
Saimaankaupunki kaatui. Nyt se voisi laajentua
käsittämään koko Etelä-Karjalan.
ES-ARKISTO/PÄIVI VIRTA-SALO