Kukkeimmassa kehitysvaiheessaan oleva 25-vuotias orkesteri

Lappeenrannan kaupunginorkesteri on ollut kunnallinen kulttuurilaitos neljännesvuosisadan. Vuosiin mahtuu kuusi kapellimestaria, jotka kaikki ovat vieneet orkesteria eteenpäin ja nostaneet tasoa.

LIISA KUKKOLA

LAPPEENRANTA. Yhteen nuijankopautuksen loppui helmikuussa 1980 Lappeenrannan Musiikkiystäväin yhdistyksen vekselikierre. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tuolloin Lappeenrannan orkesterin kunnallistamisen.

Orkesterin kapellimestari Mauri Hannikainen pääsi jatkuvan taloudellisen tappelemisen sijaan kehittämään ammattimuusikoista koottua orkesteria, kun orkesterin rahat alkoivat löytyä kaupungin budjetista eikä joka kesä- ja joulukuisesta pankinjohtajan tapaamisesta.

Kaupunki oli tukenut Musiikkiystäväin Lappeenrannan orkesteria jo ennen kunnallistamista, mutta kaupunginorkesterin statuksen saaminen takasi orkesterin kehittymiselle vakaamman pohjan. Aluksi orkesterissa oli kapellimestarin lisäksi viisi jousisoittajaa sekä ohjelmistosta riippuen 35-40 tilapäistä soittajaa. Kunnallinen orkesteri oli siis aluksi kamariorkesterin kokoinen.

– Pioneerityötähän se pitkälti oli, ennen ja jälkeen kunnallistamisen. Kovaa yrittämistä ja vakanssien lisäämistä pikkuhiljaa. Itse kunnallistamisenkin valmistelu kesti monta vuotta, ainakin viisi.

– Koimme tekevämme oikeanlaista kansansivistys- ja kulttuurityötä, olimme hyvin optimistisia. Muistan kun ystävyyskaupunki Örebrosta vierailulla olleet orkesteri-ihmiset kadehtivat meitä. Heillä oli hyvät toimintaedellytykset ja rahaa, mutta ei sitä mitä meillä oli: selvä suunta eteenpäin, Mauri Hannikainen muistelee.

ARI RASILAINEN tuli kapellimestariksi Hannikaisen jälkeen vuonna 1985. Orkesterin intendentin tehtävät tänä vuonna jättäneen Tuulikki Närhinsalon mukaan Rasilaisella oli niin hyvät suhteet kunnallispoliitikoihin, että orkesteri sai lisää puhaltajavakansseja.

Hänen kaudellaan ei kukaan vielä puhunut lamasta tai kunnallistalouden jatkuvasti kiristyvästä vyöstä. Oli rahaa vierailijoihin ja uusiin soittajiin.

– 80-luvulla elettiin orkestereissa ja koko yhteiskunnassa hulluja vuosia. Helsingistä lennätettiin solisteja Lappeenrantaan ja rahaa poltettiin, nykyinen kapellimestari Jan Söderblom sanoo.

– Orkesteri on kehittynyt jokaisen kapellimestarin kaudella. Ari Rasilainen oli orkesterille hyväksi, koska hän on sydämeltään muusikko ja voi ottaa viulun käteen ja näyttää, miten musiikki menee, vuodesta 1982 Lappeenrannnan kaupunginorkesterissa alttoviulua soittanut Taija Pelkonen kertoo.

ARI ANGERVON nelivuotinen kapellimestarikausi alkoi vuonna 1990. Itse hän kuvailee ensimmäistä vuottaan onnettomaksi, minkä syy ei ole taiteellinen vaan taloudellinen.

– Olimme käyttäneet vuonna 1990 budjettimme käytännöllisesti katsoen jo kevätkaudella ja teimme loppuvuodesta tappiota reilut 400 000 markkaa. Jouduimme tiukalle säästökuurille.

– Se oli rankkaa aikaa orkesterille, joka joutui soittamaan paljon kamarimusiikkia, koska vierailijoihin ei ollut varaa. Mutta toisaalta yleisömäärät kasvoivat ja kun oli pakko, niin jouduimme keksimään ja venymään ohjelmistopolitiikassa uskomattomiin suorituksiin, Ari Angervo muistelee.

PERTTI PEKKANEN palasi 1950-luvun kotikaupunkiinsa Lappeenrantaan hyvillä mielin. Vastassa oli hyvistä, innokkaista ja nuorista soittajista koottu orkesteri, joka soitti kamarimusiikkipitoisemman kauden jälkeen mielellään isommassa kokoonpanossa esimerkiksi Kymi Sinfonietan kanssa.

– Sitten tulivat huhut ja selän takana käydyt puheet orkesterin tarpeellisuudesta ja jousiston yhdistämisestä Lahden orkesterin kanssa. Onneksi ne hankkeet ja puheet kaatuivat, Pertti Pekkanen sanoo.

– Tietysti haikein mielin jätin orkesterin, mutta pelin henki on se, että kapellimestarit vaihtuvat ja jokainen tuo oman panoksensa orkesterin kehittämiseen.

– Pertti Pekkanen toi Lappeenrannan kaupunginorkesteriin mukanaan valtakunnallisesti tunnetun nimen arvovaltaa, mikä nosti myös orkesterin itsetuntoa ja kuului soitossa, Tuulikki Närhinsalo tiivistää.

HANNU NORJASEN astuminen seuraavaksi kapellimestariksi ei alkanut kaikkein parhaimmalla tavalla, sillä orkesteri oli hänen valintaansa vastaan. Itse hänellä on kuitenkin positiiviset muistot ajastaan Lappeenrannassa.

– Taloudellisesti ahtaat ajat alkoivat väistyä ja varpaillaan olo kääntyi avautumiseksi. Orkesterissa oli meininkiä. Saimme kakkoskäyrätorven ja vähän minun lähtöni jälkeen kakkosfagotinkin vakanssin, konserttien määrä lisääntyi lähes konsertti per viikko -tahtiseksi, Norjanen luettelee.

– Lappeenrannan orkesterilla on merkitystä koko Kaakkois-Suomelle. Se on merkki ympäristölle ja kulttuurielämän näyteikkuna. Sen heijastusvaikutukset ovat todella suuret, Hannu Norjanen sanoo.

JAN SÖDERBLOMISTA ei kenelläkään ole kuin kaunista sanottavaa.

– Janne on tosi hyvä, orkesteri on ollut hyvin yksimielisesti hänen takanaan, Taija Pelkonen kertoo.

– Koko Jannen kauden viesti kaupungintalon neljänteen kerrokseen on se, että orkesteri on Laulukilpailujen lisäksi se kulttuuriyksikkö, joka tuo Lappeenrantaan pelkästään positiivista huomiota. Sitä huomiota, jota kaikki kaupungit ja kunnat Suomessa halajavat, Tuulikki Närhinsalo vakuuttaa.

– Isoissa asioissa kuten konserttisalissa tuli turpiin eikä vakansseja ole saatu ikitoiveeni mukaisesti, mutta olen hirveän iloinen ja onnellinen Jan Söderblomin ja konserttimestari Tero Latvalan aikaansaannoksista. Varsinkin kun vielä tiedän, että Saimaa Sinfoniettaa yritetään saada pystyyn uudenlaisilla pienten yksiköiden välisellä yhteistyöllä, Tuulikki Närhinsalo sanoo.

KAUPUNGINORKESTERIN

KAPELLIMESTARIT

Mauri Hannikainen 1974-1985

Ari Rasilainen 1985-1990

Ari Angervo 1990-1994

Pertti Pekkanen 1994-1998

Hannu Norjanen 1998-2001

Jan Söderblom 2001-

Ennen Hannikaista toimivat mm. Reino Kahra, Martti Similä ja Jouko Tolonen

INTENDENTIT

Marjatta Kaukonen 1980-1983

Anu Silvennoinen 1983-1987

Liisa Suntioinen 1987-1989

Hillevi Karttunen-Heikkinen 1989-1991

vt. Airi Tarvainen 1991-1997

Tuulikki Närhinsalo 1997-2005

vs. Juha Räisänen 2005-

NYKYISET SOITTAJAT

I viulu: Tero Latvala (konserttimestari), Esa Ahokainen, Anne Kareinen, Riitta Lind.

II viulu: Jaana Kauppinen, Boguslaw Kobierski, Tibor Pasztor.

Alttoviulu: Markus Sarantola, Taija Pelkonen.

Sello: Eeva-Maria Nurmi, Esa Lehtola.

Kontrabasso: Pentti Vesala.

Huilu: Aino Vesala, Tiina Heinonen.

Oboe: Mika Suihko, Eeva-Kaisa Rönkä.

Klarinetti: Jorma Lautanen

Fagotti: Matti Syrjälä, Tuomas Junttila.

Käyrätorvi: Matti Leppälä, Annu Salminen

Lyömäsoittimet: Jukka Piiparinen.

Kuvatekstit

1980-luvulla Lappeenrannan kaupunginorkesteria johti Ari Rasilainen. Hänen tiensä vei sittemmin kapellimestariksi Tampereen ja Norjan kautta Keski-Eurooppaan. Viulistina hän sopi hyvin jousipohjaisen orkesterin kapellimestariksi.

Pertti Pekkanen toi mukanaan orkesteriin valtakunnallista arvovaltaa.

Ari Angervo joutui säästämään taloudellisesti lihavampien vuosien jälkeen 1990-luvun alussa.

Hannu Norjasen kapellimestarikaudella konserttien määrä lisääntyi.

KAUPUNGINORKESTERIN ARKISTO

ES-ARKISTO

Kirjoittaja:
Liisa Kukkola