TENHO TIILIKAINEN
RUOKOLAHTI. Vasaroiden pauke kuuluu täysin tyynessä alkavan syksyn illassa
satojen metrien päähän. Jos pauke olisi jatkuvaa, niin Kuokkalammin
lintutornille ei tarvitsisi olleenkaan opastavaa polkua ja sen merkkejä. Ei
ehkä torniakaan.
LassilanKuokkalammin kylätoimikunta on rakentanut Euroopan unionin
suosiollisella rahoitusavulla lintutornia ja siihen liittyviä kulkureittejä
viime keväästä lähtien. Viime viikon torstai-iltana tornilla saatiin
isketyksi viimeiset naulat kiinni. Tornia tukevat harukset odottavat vielä
asentamistaan.
Tornitarpeet Kuokkalammin rantaan rantaluhdan yli kuljetettiin jo talvella
moottorikelkalla.
Tornin rakentaminen aloitettiin keväällä. Ennen lintujen pesintää tornia ei
kuitenkaan ehditty saada valmiiksi ja työt keskeytettiin kesän ajaksi.
Tornin viralliset vihkiäiset pidetään varmaankin vasta ensi keväänä,
kylätoimikunnan puheenjohtaja Ari Keltanen sanoo.
Kyläläisten lisäksi torni ja pitkospuutalkoissa on ollut myös
luontoharrastajia muun muassa Etelä-Karjalan lintutieteellisestä
yhdistyksestä ja Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä sekä Kosken
Lions-klubista. Keltanen laskee talkoihin osallistuneen vähintään 40 eri
ihmistä.
Kuokkalammin kylän suunnasta on järvelle hakattu kolme näkemäaukkoa. Vielä
tehtävänä on rakentaa kylätien varteen parkkipaikka ja opasteet
lintutornille sekä uusi suorempi polku pitkospuineen.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 13 000 euroa, Keltanen sanoo.
MAA- ja- ja metsätalousministeriö luokitteli noin 114 hehtaarin suuruisen
Kuokkalammin 1980-luvun alussa Suomen lintuvesien arvoluokituksessa 11.
sijalle.
Kuokkalampi on aikaisemmin ollut lähes Siikalahden veroinen ja
kansainvälisestikin tunnettu lintujärvi.
Kuokkalampi on yksi niistä järvistä, jonka veden pintaa on keinotekoisesti
laskettu maanviljelyn vuoksi.
Järvi oli 1930 luvun osittaisen kuivauksen jälkeen erittäin linturikas ja
monien harvinaisuuksien pesimis- ja levähdyspaikka.
Vedenpinnan lasku yli kahdella metrillä yhdessä järveen tulleiden
ravinteiden kanssa johti kuitenkin siihen, että järvi alkoi kasvaa umpeen.
Vapaa vesialue järvessä on pienentynyt pienenemistään. Avovettä on nykyisin
kymmenisen hehtaaria.
Kyläläiset toivovat järven kunnostamista, ruoppausta ja vedenpinnan
nostamista. Milloin ja missä laajuudessa on vielä auki.
Jotakin järvelle pitäisi kuitenkin tehdä ja nopeasti. Hoito- ja
käyttösuunnitelman pitäisi valmistua jo ensi vuoden aikana, Ari Keltanen sanoo.
KUOKKALAMMIN heinittyneet rannat tarjoavat hyvän suojan vesilinnuille,
mutta myös pienpedoille. Supikoiria ja villiminkkejä heinikossa on aivan
liikaa.
Muutaman vuoden ajan Kuokkalampi on ollut myös laulujoutsenen
pesimispaikka. Kalasääski ja haukat pitävät myös järveä reviirialueenaan.
Useana kesänä olen kuullut järvellä myös kaulushaikaran äänen, mutta tänä
kesänä kaulushaikarasta ei ole ollut havaintoja.
Purut lentävät, kun Arto Keltanen sahaa viimeistä laudanpätkää pois.
Kylätoimikunnan puheenjohtaja Ari Keltanen antaa kiitosta talkooväen
ahkeruudelle.
Kuvateksti
Kuokkalampi on yksi Suomen parhaimmista sisämaan lintujärvistä.
TENHO TIILIKAINEN