Varpasaaren kalastuspuiston kehittämisvastuu yrittäjälle

Taisto Kainulaisen yhtiö ryhtyy investoimaan. Imatran kaupunki myy rakennukset yrittäjälle. Kaupungille jää suikale Vuoksen puoleista rantaa.

IRMELI OJALAINEN

IMATRA. Varpasaaren kehittämissuunnitelmat hyväksyttiin Imatran teknisessä lautakunnassa tiistaina. Kertaalleen uuteen valmisteluun passitettu hanke oli saanut reunaehtoja, jotka tyydyttivät ensimmäistä versiota paremmin.

Kaupunki myy Taisto Kainulaiselle perustettavan osakeyhtiön lukuun nykyiset yrittäjän käytössä olevat ja hänen kunnostamansa rakennukset 10 000 eurolla.

Yrittäjälle vuokrataan Varpasaaresta kaksi aluetta. Toinen on kokonaan kaupungin omistuksessa. Saaren kärjessä olevasta Siitolan talo n:o 3 yhteisen vesialueen osakaskunnan omistamasta alueesta kaupunki omistaa 98,8 prosenttia. Vuokra-aika on 15 vuotta ja vuosivuokra 1 000 euroa.

VARPASAAREN vuokra-alueen rajaus jättää kaupungille suikaleen Vuoksen puoleista rantaa sekä kulkuyhteyden sinne. Varpasaaren uimaranta sisältyy vuokra-alueeseen. Sen ylläpito ja järjestyksenpitovastuu selkeytyy, minkä uskotaan olevan sekä virkistäytyjien että kalastajien mieleen.

Jos yrittäjä myy liiketoimintansa vuokra-aikana, kaupungilla on yrittäjän kiinteistöön etuosto-oikeus kolmannen osapuolen tarjoamilla ehdoilla. Lunastusvelvollisuutta ei ole.

Kaupunki edellyttää vuokrasopimuksin kirjattua yksilöityä rakentamista. Yrittäjän suunnitelmissa on nykyisen toimitilan laajennus 150 000 euron kustannuksin. Kaupunki puolestaan lupaa rakentaa parin vuoden sisällä maakaasuliittymän, purkaa kaksi lisärakennusta, kunnostaa laiturin ja veneenlaskurampin sekä korjata alueelle johtava tien. Näiden kustannukset arvioidaan 50 000 euroksi.

Vuosittaisissa seurantatilaisuuksissa kaupunki asettaa yritykselle sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet.

Hallintojohtaja Onni Hietalahden mukaan yrityksellä on kaupunkia paremmat edellytykset investointiin ja kalastuspuiston viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden kehittämiseen. Kaupungin omaisuuden vuokraamista pitkäaikaisella sopimuksella ja irtaimen kauppaa yksityiselle ei pidetä hankintasopimuksena eikä kilpailuttamisvelvollisuutta siis ollut. Kaupunki voi Hietalahden mukaan itse valita menettelytavan.

Kirjoittaja:
Irmeli Ojalainen