Yhden naisen partio etsi muinaisjäännöksiä

Lemillä liikkunut tutkija Johanna Enqvist kiersi kyliä ja kylien laitamia. Kunnon perusinventointi puuttuu Lemiltä.

MATTI RIIHELÄ

LEMIN maisemat alkavat olla tuttuja tutkija Johanna Enqvistille. Tämän viikon ajan kyliä kiertänyt tutkija on etsinyt jälkiä pitäjän muinaisasutuksesta.

– Urola, Olkkonen, Hyvärilä, Heikkilä, Ruomi, Remunen ja Juvola, hän luettelee viikko-ohjelmaan kuuluneiden kylien nimiä. Torstaina hän teki tutkimusta Kuhasensaaressa.

Johanna Enqvistin työnantaja on Museovirasto. Lemillä hän on ollut liikkeellä yksin.

– Aika pieni partio, hän myöntää.

– Ja aika omatoimisesti saa määritellä sen, mihin on menossa. Hirveän isoja alueita en pysty läpikäymään, enkä kauheasti koekuoppia kaivamaan.

HELSINGIN YLIOPISTO teki Lemillä pienen muinaisjäännösten inventoinnin keväällä, mutta kunnon perusinventointi puuttuu.

Johanna Enqvist tietää, että eri puolilta Lemiä on tehty ”irtolöytöjä”. Hän on suunnannut retkensä näille seuduille.

Toisaalta suuntaa on määritellyt alueen topografia.

– Kiinnostuksen kohteena ovat hiekkamaat ja suojaisat lahdet, joihin asutus kivikaudella on keskittynyt.

Hän on tehnyt pari kvartsi-iskoslöytöä, toisen Urolasta ja toisen Ukonnimestä, molemmat rantapelloilta.

– Näihin paikkoihin päädyin kartan perusteella. Ne näyttivät olevan sopivalla paikalla ja sopivalla korkeudella.

– Ihan tyhjin käsin ei onneksi tarvitse lähteä täältä pois.

TUTKIJA pitää Lemiä mielenkiintoisena tutkimuskohteena. Naapurissa Luumäellä Selänala-ryhmä on urakoinut vuosia ja tehnyt kesäisin kaivauksia. Johanna Enqvist tuntee Selänalan työn, ja tietää tämän ryhmän joskus tehneen tutkimusta Leminkin puolella.

– Vanhojen kylien alueella Lemillä kasvaa tummaa tulikukkaa ja yksi kuppikivi tunnetaan myös. Molemmat viittaavat nuoremman rautakauden asutukseen.

Kuppikivi on Urolassa. Siitä käytetään myös nimitystä uhrikivi.

– Kivessä on pieniä hierrettyjä kuppeja. Aikanaan niihin kertynyttä vettä on käytetty ikäänkuin parantavana lääkkeenä.

LEMI ON Johanna Enqvistille tämän kesän ja syksyn viimeinen kenttätyökohde. Talvi menee kirjoituspöytätöissä, kentälle hän palaa taas keväällä. Lemillä voisi olla aihetta jatkotutkimuksiin, hän tuumii.

– Kyllä varmasti. Täällä on oikein sopivan näköisiä paikkoja. Vaikka en tietyistä paikoista tällä kertaa mitään löytänyt, ei se tarkoita sitä, ettei niiden paikkojen kätköissä jotain olisi.

Kuvateksti

Tutkija Johanna Enqvist jatkaa vielä perjantain Lemin muinaisjäännösten inventointia. Hiekkaiset rannat ovat hyviä tutkimuskohteita.

MATTI RIIHELÄ

Kirjoittaja:
Matti Riihelä