Joutsenon työkulttuuri on aina nojannut isoihin tehtaisiin

Monelle joutsenolaiselle työttömälle jo Lappeenranta ja Imatrakin ovat liian kaukana työnhakua ajatellen. Paikallisissa yrityksissä ei juuri ole toiveita avoimista työpaikoista.

SARI PULLINEN

JOUTSENO. Työpaikkojen puute pitää Joutsenon työttömyysprosentin korkeana.

Syyskuussa se oli 13,5, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime

vuoden lopussa. Helpotusta ei ole luvassa aivan käden käänteessä. Monikaan

joutsenolaisyritys ei kyselyn perusteella lähiaikoina aio palkata uusia

työntekijöitä. Jotkut yritykset ovat kuitenkin valmiita ottamaan

harjoittelijoita.

Vähät työpaikat eivät kuitenkaan ole ainoa syy joutsenolaisten

työttömyyteen. Vaikka työpaikkoja löytyisi lähikaupungeista,

kahdenkymmenenkin kilometrin matka voi estää työllistymisen.

– Työnhakijoilla ei ole hirveästi intoa liikkua töiden perässä, havaitsi

Marjut Halinen, joka on koonnut joutsenolaista työttömyyttä kartoittavan

raportin.

Niin sanotut perusjoutsenolaiset eivät ole valmiita muuttamaan työn perässä

pois kotipaikkakunnaltaan. Pelätään sitä, kuinka uudella paikkakunnalla

tulee toimeen ja kuinka siellä löytää oman paikkansa. Matka jopa

lähinaapureihin, Lappeenrantaan ja Imatralle, voi olla liian pitkä.

JOUTSENON työkulttuuriin lyövät oman, selkeän leimansa suuret tehtaat

Pulpilla ja Honkalahdessa. Niiden työmahdollisuuksiin on Joutsenossa aina

luotettu, vaikka ne ovatkin vähentäneet takavuosina henkilöstöään. Nämä

vähennykset näkyvät kaupungin työttömyysprosentissa yhä.

– Tehtaiden vaikutus tuli kyselyissä vahvasti esiin. Ihmisillä on ollut

usko, että vielä koittavat paremmat ajat ja tehtaille pääsee töihin,

Halinen huomasi.

Kun Halinen vieraili tehtaille alihankintatöitä tekevissä paikallisissa

metallialan yrityksissä Paperiliiton työsulun aikaan, tuli selvästi esiin

se, kuinka pienyrityksissä ollaan epävarmoja tulevaisuudesta.

TUUMA-PROJEKTI kartoitti, millaista on työttömyys Joutsenossa, millaiset

ovat elinkeinoelämän työvoimatarpeet ja onko yrityksillä mahdollisuuksia

työllistää.

Ensi vuodeksi kaupunki on hakenut jatkoprojektia, jossa suunnitellaan

keinoja työttömien ja syrjäytymisuhan alaisten auttamiseksi. Ensisijaisesti

huomioidaan alle 25-vuotiaat, mikä tarkoittaa yhteistyötä yläkoulun

oppilashuollon sekä työvoimatoimiston kanssa.

Työttömyys Joutsenossa

• Työttömyysaste vuoden 2004 lopussa 16,5 prosenttia, mikä on neljänneksi korkein maakunnassa.

Kolme ryhmää erottuu: pätkätyöläiset, pitkittyneeseen työttömyyteen

joutuneet, joita voidaan auttaa, ja pitkittynyt rakenteellinen työttömyys.

Työttömiä työnhakijoita on työvoimasta tänä alkuvuonna ollut 15 – 16

prosenttia, missä on hieman kasvua edellisvuodesta.

Alle 25-vuotiaita huhtikuussa työttömänä 90, eli 11,2 prosenttia kaikista

työttömistä.

Kirjoittaja:
Sari Pullinen