HEIKKI SOPANEN
Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) rehtori Markku Lukka ja
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä olivat
perjantaina Helsingissä. Tällä kertaa kyse ei ollut rutiinireissusta
Helsingin herrojen luo.
Rehtorit kävivät kuulemistilaisuudessa, jossa keskusteltiin korkea-asteen
koulutuksen tekniikan opetuksen tulevaisuudesta. Opetusministeriön
järjestämä kuulemistilaisuus pidettiin Nokian johtajan Yrjö Neuvon
työryhmän elokuiseen selvitykseen liittyen.
Työryhmä pohti tekniikan alan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä.
Työryhmä esittää 90-sivuisessa raportissaan suuren määrän suosituksia, muun
muassa tekniikan koulutuspaikkojen vähentämistä, mutta toisaalta opetuksen
ja tutkimuksen tason nostamista.
Neuvon raportti on yksi lukuisista selvityksistä, joita on tehty tai
tekeillä korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen uudistamiseksi.
Valtioneuvosto teki keväällä periaatepäätöksen, jonka mukaan
korkeakoululaitosta ei laajenneta ja tutkimusjärjestelmän keskeinen
kehittämistavoite on koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan
kansainvälistyminen.
Periaatepäätös on nostattanut huhuja joidenkin ammattikorkeakoulujen ja
jopa yliopistojen alasajosta. Mitään päätöksiä ei ole tehty, mutta huhut
synnyttävät epävarmuutta oppilaitoksissa, etenkin ammattikorkeakouluissa.
REHTORIT Lukka ja Pirttilä ovat kuitenkin levollisia omien oppilaitostensa
tulevaisuuden suhteen. He arvelevat niiden olevan niin vahvoja, että
toiminnassa tuskin tapahtuu supistuksia.
Uskon, että LTY:n toiminta säilyy jokseenkin tässä laajuudessa. Olemme
merkittävä kouluttaja sekä tekniikassa että kauppatieteessä. Eri asia on,
tuleeko ylhäältä komentoja organisatorisiin muutoksiin, Lukka sanoo.
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu sijoittuu rehtori Pirttilän mukaan hyvin
ammattikorkeakoulujen toimintaa mittaavissa vertailuissa.
Olemme hyviä Neuvon raportin painottamissa asioissa. Meille halutaan
opiskelemaan, tavoiteajassa valmistuvien luku on korkea, samoin
valmistuneiden työllistymisaste. Meillä on myös aloituspaikkoja
riittävästi. Ainoa miinus on keskeyttämisprosentti, mutta se on korkea
kaikilla muillakin.
Pirttilä sanookin, että kun ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli muuttuu,
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on koelaskelmien mukaan valtakunnan
voittaja ja saa 1,7 miljoonaa euroa nykyistä enemmän valtion rahaa.
Pirttilän mielestä sekin puhuu koulun tulevaisuuden puolesta.
Molemmat painottavat myös oppilaitostensa alueellista merkitystä. Ne luovat
työpaikkoja ja positiivista muuttoliikettä maakuntaan. Yliopistossa
opiskelee 5 000 ja ammattikorkeakoulussa 2 200 nuorta. Jos oppilaitoksia ei
olisi, yli 7 000 nuorta opiskelisi muiden paikkakuntien korkea-asteen
oppilaitoksissa.
LTY:n ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun yksi vahvuus on rehtoreiden
yhteinen näkemys, jonka mukaan yliopistolla on oma koulutustehtävänsä ja
ammattikorkeakoululla omansa. Toisen reviirille ei pyritä vaan sen sijaan
yritetään kehittää yhteistyötä.
Haemme parhaillaan konkreettisia yhteistyömuotoja. Yhteistyötä
viritellään myös Kymenlaakson ja Etelä-Savon ammattikorkeakoulujen kanssa,
rehtori Lukka kertoo.
LUKKA ymmärtää valtiovallan pyrkimyksen uudistaa korkea-asteen koulutusta
ja tutkimusta.
Jotain on tehtävä, koska ikäluokat pienenevät eikä julkinen talous
varmasti oleellisesti kasva.
Lukka sanoo, että korkeakoulumaailmassakin tavoite on tehdä samoilla
kustannuksilla enemmän ja paremmin. Resursseja tuskin tulee lisää, mutta
niitä aiotaan suunnata uudella tavalla.
Yliopistojen budjettirahoitusta vuosille 20072009 pohtinut työryhmä
esittääkin tuoreessa muistiossaan rahoituksen painopisteen siirtämistä
tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen edistämiseen.
Vakaan perusrahoituksen rinnalla lisättäisiin laadun ja tuloksellisuuden
merkitystä rahan jaossa.
Lukka sanoo, että ammattikorkeakouluverkosto kaipaa rationalisointia, mutta
muutoksia tarvitaan yliopistoissakin. Hän tarkentaa, että ei kuitenkaan
itse yliopistoverkossa vaan päätalojen ulkopuolella tapahtuvassa
toiminnassa, missä opiskelijamäärät ovat pieniä.
Filiaalien remontin lisäksi yliopistojen välistä työnjakoa on syytä
täsmentää, etteivät kaikki anna samaa koulutusta.
PIRTTILÄ hyväksyy myös valtiovallan linjauksen korkea-asteen koulutuksen ja
tutkimuksen uudistamisesta.
Hänen mielestään ei pidä kuitenkaan tuijottaa yksin ammattikorkeakouluja ja
niiden toimipisteitä vaan myös yliopistojen toimipisteiden määrää.
Yliopistot toimivat 39 paikkakunnalla ja niillä on 145 koulutusohjelmaa
eri puolilla maata. On pakko kysyä, toimiiko se verkko parhaalla
mahdollisella tavalla ja tehokkaasti.
Pirttilän mielestä on selvää, että jotain täytyy tehdä. Toisaalta hän ei
usko rajuun saneeraukseen, koska oppilaitokset ovat alueilleen tärkeitä.
Valtioneuvoston periaatelinjauksen mukaan opetusministeriön on
valmisteltava valtioneuvostolle tämän vuoden loppuun mennessä koulutuksen
ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman tarkistus.
Suunnitelma on tietysti vain suunnitelma, mutta jotain linjauksia se
varmasti pitää aikanaan sisällään.