ANNE KOTIHARJU
ETELÄ-KARJALAN eteläpuoliskon seitsemän kunnan ympäristöterveydenhuollon,
ympäristönsuojelun ja eläinlääkintähuollon yhteistyö alkaa
sopimusluonnoksen ensi vuoden alusta. Yhteistä organisaatiota ei tule,
mutta kuntarajat häviävät niin, että työntekijöiden työkenttänä on
tarvittaessa koko yhteistyöalue.
Lappeenrannan ympäristö- ja rakennuslautakunta jätti
kuntayhteistyösopimuksen hyväksymisen tiistaina vielä pöydälle.
Kunnissa on pienet resurssit ja yhdessä hoitamalla voidaan erikoistua ja
saavuttaa sitä kautta lisää tehokkuutta, uskoo Lappeenrannan
ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen.
Etelä-Karjalassa yhteistyötä on selvitelty vuodesta 2003 alkaen. Valtion
ajama palvelujen seudullistaminen tähtää toiminnan tehostamiseen,
viranhaltijoiden erikoistumiseen ja valvonnan yhdenmukaistamiseen.
Etelä-Karjala jakautuu kahtia, etelään ja pohjoiseen. Pohjoisen alueen
muodostavat Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Imatra ja Joutseno.
Yhteistoiminta-alueella viranhoitajilla on toimivaltaa myös muissa kunnissa.
SOPIMUS koskee kahdeksaa terveystarkastajaa, kahdeksaa eläinlääkäriä,
kuutta ympäristötarkastajaa sekä viittä toimistohenkilöä. Räsänen toteaa,
ettei tässä vaiheessa perusteta yhteistä organisaatiota, kuten
pelastustoimessa tehtiin.
Kokeillaan nyt tällaista yhteistyötä ja sen avulla yhdenmukaistetaan
käytäntöjä. Erikoistuminenkin on vasta puheen asteella.
Räsänen arvelee, että muutos tuo mukanaan aina myös ongelmia.
Mutta uskon, että tämä on ihan oikea tie.
Lappeenrannan ympäristöterveydenhuollossa on valtion arvion mukaan
neljän-viiden henkilön vaje. Kuntayhteistyön pitäisi helpottaa asiaa hieman.
Henkilöstö jää peruskuntien palvelukseen. Sopimuksen seurantaa varten
perustetaan neuvottelukunta.
Maakunnan pohjoispään kunnat aloittivat yhteistoiminnan viime kesäkuussa.
Pohjoisen alueen sopimuksessa ei ole eläinlääkintähuoltoa.