URPO LAANINEN
ETELÄ-KARJALAN matkailu- ja ravitsemusliikkeet, tavaratalot, huoltoasemat
ja muu vähittäiskauppa saavat vajaan neljäsosan tuloistaan matkailusta, yli
sata miljoonaa euroa.
Lisäksi muut toimialat, kuten auto- ja varaosakauppa, rautakauppa sekä
kodinkone- ja huonekalukauppa myyvät venäläisille vuodessa 20 miljoonan
euron edestä.
Maakunnan välitön matkailutulo on siten 121 miljoonaa euroa vuodessa.
Matkailu työllistää yli tuhat ihmistä.
Etelä-Karjalan matkailun kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat 151
miljoonaa, kun välittömien matkailutulojen lisäksi lasketaan mukaan
palkkatulot, venäläisten ostot ja muut erät.
Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset selvitti kesän aikana Tutkimus- ja
analysointikeskus TAK Oy. Pasi Nurkka piti niitä aika merkittävinä
Etelä-Karjalassa.
TAK laati selvityksensä Etelä-Karjalan matkailustrategiaa laativalle
ohjausryhmälle. Sen puheenjohtaja Pertti Timonen kertoi pikkuisen
yllättyneensä matkailun näin laajoista vaikutuksista kaupalle ja muulle
elinkeinoelämälle.
Tulovaikutukset antavat konkreettisemman matkailusta asiasta kuin
hotellien käyttöasteet tai matkailukohteiden kävijämäärät.
Päivittäistavarakaupalle heinäkuu on parasta myyntiaikaa vuodessa, Timonen
totesi.
PASI NURKKA sanoi laskeneensa erittäin varovaisesti matkailun tulo- ja
työllisyysvaikutukset yliarvioinnin välttämiseksi. Lisäksi vertailuissa
maakuntien välillä pitää olla varovaisia, koska matkailijan määritelmät
poikkeavat toisistaan.
Etelä-Karjalan selvityksessä katsottiin matkailijoiksi vain ne, jotka
tulevat tänne maakunnan ulkopuolelta.
ETELÄ-KARJALAN vetovoimatekijöinä on pidetty Saimaata ja Venäjän rajaa,
jota on Pasi Nurkan mukaan hyödynnetty kuitenkin yllättävän vähän
matkailussa. Sitä ei ole vielä mielletty matkailuvaltiksi.
Toisaalta matkailijatkaan eivät näytä kyselyjen mukaan tulevan
Etelä-Karjalan Venäjän takia. Vain kaksi prosenttia mainitsi sen syyksi
matkustamiseensa.
Pasi Nurkalle oli pieni yllätys, että matkailijat kokevat Venäjän rajan
myös riesana. Monet mainitsivat venäläisrekat.
Lappeenrannalla ja Imatralla on Nurkan mukaan tietty, joskaan ei tietoinen
työnjako venäläisturistien houkuttelussa: Lappeenranta on ostosparatiisi,
kun taas Imatra on kylpylän ansiosta lomaparatiisi.
On ilmeinen riski, että venäläiset suuntautuvat Etelä-Karjalan sijasta
muualle.
YRITTÄJÄT pitivät Etelä-Karjalan matkailun kehitystä haittaavina asioina
yhteistyön puutetta, toimintojen pirstaleisuutta ja heikkoa infrastruktuuria.
He toivoivat maakunnan vetovoiman parantamiseksi voimavarojen yhdistämistä,
palvelu- ja tapahtumatarjonnan lisäämistä sekä markkinointiin panostamista.
Pertti Timonen kertoi, että Etelä-Karjalan markkinointistrategia valmistuu
jouluun mennessä. Siinä määritellään konkreettiset ja mitattavat tavoitteet
kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.
Poimintoja matkailuselvityksestä
Etelä-Karjalan matkailijoista oli valtaosa suomalaisia 85 %. Saksalaisia
oli 3 % ja venäläisiä 2 %. Luvuissa eivät ole mukana venäläiset päiväkävijät.
Yli 80 % matkailijoista ilmoitti olevansa vapaa-ajanmatkalla, noin 40 %
tuttujen ja sukulaisten luona.
Matkailijoista kävi Lappeenrannassa 74 % ja Imatralla puolet.
Etelä-Karjalaan tullaan sukuloimaan, mökille ja ihastelemaan maisemia.
Muista kuin venäläisvastaajista 5 % ilmoitti käyvänsä Venäjällä matkan aikana.
58 % aikoi käydä Lappeenrannan satamassa ja 54 % Linnoituksessa. Muita
suosituimpia kohteita olivat Hiekkalinna (46 %), Saimaan kanava (37 %),
Imatrankoski (36 %), jokin kirkko (23 %) ja Valtionhotelli (21 %).
Kirkoista suosituin on Lappeenrannan ort. kirkko.
Reilut 40 % matkailijoista osallistui tapahtumiin, joista suosituimmat
olivat Imatran Big Band ja Linnoituksen Yö.
41 % oli hakenut tietoa Etelä-Karjalasta internetin kautta.
Matkailijoita miellyttivät Etelä-Karjalassa eniten luonto ja Saimaa sekä
iloiset ja vieraanvaraiset ihmiset, vähiten taas punkit ja hyönteiset sekä
venäläiset/rajan läheisyys/rekat.
Matkailijat toivovat lisää aktiviteetteja ja tietoa palveluista sekä myös
paikallisuutta (ruoka ja perinteet).
Lähde: Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy.
Kuvateksti
Lappeenrannan satamassa käy 58 prosenttia Etelä-Karjalaan tulevista
matkailijoista. Ensi kesänä satama on entistä komeampi.
MIKA STRANDÉN