Uuden ajan sekatavarakauppias

Kauppias Heikki Niiva on toiminut karsimisuhan edessä jopa päinvastoin. Saimaanharjun kyläkauppiaalla käy nyt asiakkaita Lappeenrannasta asti. Rautakauppa on yhä marketin takana.

ESA VILENIUS

JOS Saimaanharjun taloista otettaisiin Niivan kaupan myymät naulat pois,

puolet niistä luultavasti romahtaisi. Niin keskeinen sen asema oli

Saimaanharjun rakentamisessa 1970-luvulla. Niivalla oli tai sitten kauppaan

tilattiin melkein mitä vain.

Kaupan tullessa Saimaanharjulle siellä oli ehkä parikymmentä taloa ja saman

verran rakenteilla. Nyt Saimaanharjun, Hauhianrannan, Konstun ja

Huhmarkallion alueilla on satoja taloa. Se on Taipalsaaren selvästi vahvin

väkikeskittymä.

Luottamukseksi kai voi sanoa vuosikymmenten asiakassuhteita, vaikka Heikki

Niiva välttelee juhlallisia sanontoja.

Saimaanharjulaiset vastustivat joukolla toista markettia alueelle. Ja kun

Niiva asettui ehdolle kunnallisvaaleissa, seurauksena oli

taipalsaarelaisittain äänivyöry, 175 ääntä.

– Kyllä minä myös vilpittömästi ajattelen koko Taipalsaaren kehittämistä,

Niiva muotoilee. Kunta on hänen mielestään varsin hyvässä tilanteessa. Sen

kannattaa pysyä itsenäisenä niin kauan kuin se on mahdollista. Niivalla on

vireillä olevia kuntaliitoksia kohtaan enemmän epäilyksiä kuin odotuksia.

NIIVAN kaupan historia alkoi vuonna 1935. Viktor ja Hilma Niiva perustivat

ensimmäisen kaupan Vitsain Koivuniemeen.

Teuvo Niiva palasi meriltä vuonna 1961 ja aloitti kaupan ja taksin vaimonsa

Lailan kanssa.

Niivan seitsemän lasta ovat kaikki olleet mukana kaupassa jollakin tavalla.

Saimaanharjun myymälän perustamisen jälkeen lopetettiin Vitsain ja

Haikkaanlahden kaupat vuonna 1972 ja 1977. Niiden tilalle tuli myymäläauto

vuosiksi 1976-1990.

Heikki Niiva lähti 1970-luvulla lukemaan markkinointia kauppakorkeakouluun.

Pitkän venäjän lukeneelle ekonomille löytyi töitä Finnsovtoursissa ja sen

jälkeen Finnboardissa, Kartonkiyhdistyksessä. Venäjän kaupassa Niiva

työskenteli aina 1988 maaliskuuhun asti.

Kaupan asioita hän tuli hoitamaan samana vuonna. Vaikka kyseessä oli myös

elämäntaparatkaisu, ei se ollut vielä mikään ovien sulkeminen takana. Teuvo

Niivan perikunnan asiat kuitenkin loksahtivat niin, että Heikki otti

kaupan. Heikki ja hänen vaimonsa Anne perustivat Heikki Niiva Ky:n, jossa

Niivan sisarukset ovat äänettöminä yhtiömiehinä.

Nyt sukua on töissä kaupassa jo neljättä polvea. Heikin sisaruksista vain

Risto on enää päivätyössä.

Venäjän kauppa on nykyisin pinnalla. Heikki Niivan taustoilla olisi

varmasti tarjolla ”bisneksiä.”

– En ole kiinnostunut Venäjän kuviosta, kyllä minun kiintiöni on jo täynnä.

ELINTARVIKKEIDEN kauppa on Heikki Niivan vuosina 1988–2005 kasvanut

suunnilleen nelinkertaiseksi. Koko myynti on noin 5 miljoonaa euroa.

Niiva on ollut aukioloajoissa edelläkävijä. Viikonlopun kesäaukiolo tuli

vuonna 1994. Ensimmäinen anomus siitä jätettiin jo 1992. Vuonna 1998 kauppa

sai oikeuden ympärivuotiseen viikonlopun aukioloon. Sen katsottiin olevan

niin etäällä muista kaupoista, haja-asutusalueella. Myös kaupan merkitys

matkailulle ja loma-asutukselle painoi asiassa.

Hyvin varustetussa, iltamyöhään avoinna olevassa marketissa on riittänyt

asiakkaita myös Lappeenrannasta.

Takavuosien rautakauppa on siirtynyt Rampo Oy:lle. Sieltä voi ostaa

tavallisia rauta- ja kodin tarvikkeita. Ja tilata voi edelleen melkein mitä

vain.

Heikki Niiva kertoo toimittaneensa tilauksia asiakkaille, jotka

perustelivat hankintaansa sillä, että he ostivat aikoinaan jo Teuvo Niivalta.

Rampo on rautakaupan lisäksi asiamiesposti.

– Kun kustannuksia piti karsia, lyhyemmän ajan auki oleva Rampo tuli

ratkaisuksi. Se on vetovoimatekijä myös itse kaupalle.

Kuvateksti

Heikki Niivan aikana vuodesta 1988 lähtien elintarvikemyynti Saimaanharjun

kaupassa on nelinkertaistunut.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kirjoittaja:
Esa Vilenius