MATTI SAARELA
TYÖMINISTERIÖN on yhä vaikeampi sijoittaa kiintiöpakolaisina Suomeen
otettuja ihmisiä. Vielä muutama vuosi sitten paikkoja oli enemmän kuin
pakolaisia, mutta nyt tilanne on toinen.
Kaakkois-Suomen kunnissa ongelmaksi koetaan kuntatalouden jatkuvat
leikkaukset. Miten palvelut saadaan siirtymäkaudella riittämään uusien
tulijoiden tarpeisiin, kun ohentuneet henkilöresurssit eivät tahdo riittää
edes nykyisten palveluiden ylläpitämiseen.
Valtio maksaa maahanmuuttajan kotouttamisesta aiheutuvat kulut kolme
ensimmäistä vuotta. Lisää tukea on luvassa, kun uusi kotouttamislaki astuu
voimaan ensi vuonna.
Raha ei kuitenkaan tee yksin autuaaksi. Edes uusista viroista ei ole paljon
iloa, jos edes jo olemassa oleviin virkoihin ei ole päteviä tulijoita.
Olen ollut näissä hommissa 15 vuotta ja kokemuksen perusteella sanon,
että avainkysymys on maahanmuuttajien työllistyminen, Lappeenrannan
pakolaisasioista vastaava koulutusjohtaja Merja Heino sanoo.
ETELÄ-KARJALAN kunnista kiintiöpakolaisia on ottanut vastaan vain
Lappeenranta. Sekään ei ole kuitenkaan tehnyt mitään sopimusta omasta
pakolaiskiintiöstään TE-keskuksen kanssa.
Me olemme ottaneet vastaan muutamia ihmisiä niin kutsuttuina
hätätapauksina, Heino kertoo.
Kaakkois-Suomen kunnista vain Kotka ja Anjalankoski ovat tehneet
valtuustopäätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Kaakkois-Suomen
TE-keskuksen alueella kahdeksan muuta kuntaa on sijoittanut satunnaisesti
pakolaisia.
Kotkan kaupunginvaltuusto päätti ensin ottaa vastaan 50 Suomen
pakolaiskiintiöön kuuluvaa maahanmuuttajaa vuodessa ja teki asiasta
sopimuksen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kanssa. Myöhemmin valtuusto päätti
alentaa omaa kiintiötään.
Viime vuonna Kotka sijoitti lopulta 123 pakolaista, Kaakkois-Suomen
maahanmuutto-ohjelmaa parhaillaan valmisteleva Kotkan sosiaali- ja
terveyslautakunnan puheenjohtaja Heikki S. von Hertzen kertoo.
Anjalankoski otti ryhmän kiintiöpakolaisia muutama vuosi siten, mutta sen
jälkeen he eivät ole ottaneet ketään, Kaakkois-Suomen TE-keskuksen
suunnittelija Merja Mattila sanoo.
HEINO usko, että myös Etelä-Karjalan kunnat suhtautuvat periaatteessa
myönteisesti kiintiöpakolaisten sijoittamiseen. Se ei ole vain hyvästä
tahdosta kiinni, vaan uusia maahanmuuttajia tarvitaan pian kipeästi.
Kotkan väkiluku on muutaman viime vuoden aikana kääntynyt vihdoin
hienoiseen kasvuun juuri maahanmuuttajien ansiosta, von Hertzen muistuttaa.
Heinon mukaan kuntien vaikeudet sijoittaa kiintiöpakolaisia eivät ole
pelkästään rahasta kiinni.
Pakolaisten vastaanoton pitää tapahtua hallitusti. Kunnan pitää pystyä
myös takaamaan, että tänne muuttaneet ihmiset myös selviytyvät uudella
kotipaikkakunnallaan, hän muistuttaa.
Heinon mukaan ainoa kestävä ratkaisu on se, että maahanmuuttajat käyttävät
aivan samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset.
Vaikka tähän kotouttamiseen saataisiinkin lisäresursseja, pitää myös
tarkkaan miettiä, miten kunnan normaalipalvelut, koulut, terveydenhuolto,
päivähoito ja muut sosiaalipalvelut selviävät tästä haasteesta, Heino jatkaa.
IMATRALLA ei kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ole
sosiaalipalvelujohtaja Tiina Kirmasen mukaan edes keskusteltu. Imatralle on
sijoitettu pakolaiskeskusten kautta tulleita turvapaikanhakijoita, jotka
ovat saaneet oleskeluluvan. Kirmasen mukaan useimmat heistä eivät ole
jääneet pysyvästi paikkakunnalle.
Monet ovat muuttaneet pois Etelä-Karjalasta tuonne suuriin
kasvukeskuksiin, hän kertoo.
Heinon mukaan Kirmasen kuvaama maassamuutto on ollut tuttu ilmiö myös
Lappeenrannassa.
Nykyisin kuitenkin yhä useampi pakolaistaustainen maahanmuuttaja jää
sijoituspaikkakunnalle. Von Hertzenin mukaan sama on havaittu myös Kotkassa.
TAUSTAT
Kiintiöpakolaiset valitaan henkilöistä, joille YK:n pakolaisjärjestö UNHCR
on myöntänyt pakolaisaseman.
Suomen pakolaiskiintiö vahvistetaan vuosittain valtion tulo- ja
menoarviossa. Viime vuosina Suomen kiintiö on ollut 750 pakolaista.
Maahanmuuttoasioista vastaavat ministerit päättävät vuosittain maat ja
kohteet, joista kiintiöpakolaiset Suomeen valitaan. Viimeksi
Ulkomaalaisviraston edustajat ovat käyneet Thaimaassa sijaitsevilla
pakolaisleireillä.
Ulkomaalaisvirasto ja työministeriö vastaavat lopullisista valinnoista,
jotka perustuvat pakolaisleireillä tehtyihin haastatteluihin. Myös
suojelupoliisi tutkii Suomeen tulevien kiintiöpakolaisten taustan.