Kuntatalouden leikkaukset ovat vieneet halun sijoittaa pakolaisia

Kaakkois-Suomen kunnissa riittää kyllä hyvää tahtoa pakolaisten sijoittamiseen. Eikä vain tahtoa: taantuvilla alueilla maahanmuuton lisääminen on ainoa keino kääntää kärjelleen kellahtanut väestöpyramidi takaisin perustuksilleen.

MATTI SAARELA

TYÖMINISTERIÖN on yhä vaikeampi sijoittaa kiintiöpakolaisina Suomeen

otettuja ihmisiä. Vielä muutama vuosi sitten paikkoja oli enemmän kuin

pakolaisia, mutta nyt tilanne on toinen.

Kaakkois-Suomen kunnissa ongelmaksi koetaan kuntatalouden jatkuvat

leikkaukset. Miten palvelut saadaan siirtymäkaudella riittämään uusien

tulijoiden tarpeisiin, kun ohentuneet henkilöresurssit eivät tahdo riittää

edes nykyisten palveluiden ylläpitämiseen.

Valtio maksaa maahanmuuttajan kotouttamisesta aiheutuvat kulut kolme

ensimmäistä vuotta. Lisää tukea on luvassa, kun uusi kotouttamislaki astuu

voimaan ensi vuonna.

Raha ei kuitenkaan tee yksin autuaaksi. Edes uusista viroista ei ole paljon

iloa, jos edes jo olemassa oleviin virkoihin ei ole päteviä tulijoita.

– Olen ollut näissä hommissa 15 vuotta ja kokemuksen perusteella sanon,

että avainkysymys on maahanmuuttajien työllistyminen, Lappeenrannan

pakolaisasioista vastaava koulutusjohtaja Merja Heino sanoo.

ETELÄ-KARJALAN kunnista kiintiöpakolaisia on ottanut vastaan vain

Lappeenranta. Sekään ei ole kuitenkaan tehnyt mitään sopimusta omasta

pakolaiskiintiöstään TE-keskuksen kanssa.

– Me olemme ottaneet vastaan muutamia ihmisiä niin kutsuttuina

hätätapauksina, Heino kertoo.

Kaakkois-Suomen kunnista vain Kotka ja Anjalankoski ovat tehneet

valtuustopäätöksen kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. Kaakkois-Suomen

TE-keskuksen alueella kahdeksan muuta kuntaa on sijoittanut satunnaisesti

pakolaisia.

Kotkan kaupunginvaltuusto päätti ensin ottaa vastaan 50 Suomen

pakolaiskiintiöön kuuluvaa maahanmuuttajaa vuodessa ja teki asiasta

sopimuksen Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kanssa. Myöhemmin valtuusto päätti

alentaa omaa kiintiötään.

– Viime vuonna Kotka sijoitti lopulta 123 pakolaista, Kaakkois-Suomen

maahanmuutto-ohjelmaa parhaillaan valmisteleva Kotkan sosiaali- ja

terveyslautakunnan puheenjohtaja Heikki S. von Hertzen kertoo.

– Anjalankoski otti ryhmän kiintiöpakolaisia muutama vuosi siten, mutta sen

jälkeen he eivät ole ottaneet ketään, Kaakkois-Suomen TE-keskuksen

suunnittelija Merja Mattila sanoo.

HEINO usko, että myös Etelä-Karjalan kunnat suhtautuvat periaatteessa

myönteisesti kiintiöpakolaisten sijoittamiseen. Se ei ole vain hyvästä

tahdosta kiinni, vaan uusia maahanmuuttajia tarvitaan pian kipeästi.

– Kotkan väkiluku on muutaman viime vuoden aikana kääntynyt vihdoin

hienoiseen kasvuun juuri maahanmuuttajien ansiosta, von Hertzen muistuttaa.

Heinon mukaan kuntien vaikeudet sijoittaa kiintiöpakolaisia eivät ole

pelkästään rahasta kiinni.

– Pakolaisten vastaanoton pitää tapahtua hallitusti. Kunnan pitää pystyä

myös takaamaan, että tänne muuttaneet ihmiset myös selviytyvät uudella

kotipaikkakunnallaan, hän muistuttaa.

Heinon mukaan ainoa kestävä ratkaisu on se, että maahanmuuttajat käyttävät

aivan samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset.

– Vaikka tähän kotouttamiseen saataisiinkin lisäresursseja, pitää myös

tarkkaan miettiä, miten kunnan normaalipalvelut, koulut, terveydenhuolto,

päivähoito ja muut sosiaalipalvelut selviävät tästä haasteesta, Heino jatkaa.

IMATRALLA ei kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ole

sosiaalipalvelujohtaja Tiina Kirmasen mukaan edes keskusteltu. Imatralle on

sijoitettu pakolaiskeskusten kautta tulleita turvapaikanhakijoita, jotka

ovat saaneet oleskeluluvan. Kirmasen mukaan useimmat heistä eivät ole

jääneet pysyvästi paikkakunnalle.

– Monet ovat muuttaneet pois Etelä-Karjalasta tuonne suuriin

kasvukeskuksiin, hän kertoo.

Heinon mukaan Kirmasen kuvaama maassamuutto on ollut tuttu ilmiö myös

Lappeenrannassa.

Nykyisin kuitenkin yhä useampi pakolaistaustainen maahanmuuttaja jää

sijoituspaikkakunnalle. Von Hertzenin mukaan sama on havaittu myös Kotkassa.

TAUSTAT

Kiintiöpakolaiset valitaan henkilöistä, joille YK:n pakolaisjärjestö UNHCR

on myöntänyt pakolaisaseman.

Suomen pakolaiskiintiö vahvistetaan vuosittain valtion tulo- ja

menoarviossa. Viime vuosina Suomen kiintiö on ollut 750 pakolaista.

Maahanmuuttoasioista vastaavat ministerit päättävät vuosittain maat ja

kohteet, joista kiintiöpakolaiset Suomeen valitaan. Viimeksi

Ulkomaalaisviraston edustajat ovat käyneet Thaimaassa sijaitsevilla

pakolaisleireillä.

Ulkomaalaisvirasto ja työministeriö vastaavat lopullisista valinnoista,

jotka perustuvat pakolaisleireillä tehtyihin haastatteluihin. Myös

suojelupoliisi tutkii Suomeen tulevien kiintiöpakolaisten taustan.

Kirjoittaja:
Matti Saarela