Lappeenranta ei innostu itäisestä korkeakoulusta

LAPPEENRANTA. Tuoreimmassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistämismallissa Etelä-Karjalan korkea-asteen oppilaitokset naitetaan Joensuun, Kuopion ja Jyväskylän kanssa. Liitto ei saa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtorien siunausta. LTY:n rehtori Markku Lukka ja ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä eivät löydä moisesta mallista mitään hyvää. Molemmat ovat sitä mieltä, että jos tavoitteena on saada hallinnollisia säästöjä, niin itäsuomalaisessa mallissa…

LAPPEENRANTA. Tuoreimmassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen
yhdistämismallissa Etelä-Karjalan korkea-asteen oppilaitokset naitetaan
Joensuun, Kuopion ja Jyväskylän kanssa.
Liitto ei saa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan
ammattikorkeakoulun rehtorien siunausta. LTY:n rehtori Markku Lukka ja
ammattikorkeakoulun rehtori Anneli Pirttilä eivät löydä moisesta mallista
mitään hyvää.
Molemmat ovat sitä mieltä, että jos tavoitteena on saada hallinnollisia
säästöjä, niin itäsuomalaisessa mallissa käy juuri päinvastoin. Syntyy uusi
hallintomalli olemassa olevien päälle ja toiminnan koordinointi vain vaikeutuu.
– Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen niputtaminen tällä tavalla on hyvin
kyseenalaista, Pirttilä sanoo.
Hänen mielestään jo pelkästään maantieteelliset etäisyydet tekevät toimivan
yhteistyön mahdottomaksi. Pirttilä ei myöskään löydä mitään
koulutuksellista yhteyttä Jyväskylään, josta tulisi Etelä-Karjalan
ammattikorkeakoulun emokorkeakoulu.
– En voi ymmärtää, että joku lähtee piirtämään tällaisia malleja, Pirttilä
sanoo.

ITÄ-SUOMEN yliopistoseuran 50-vuotisjuhlassa puhunut professori Karl-Erik
Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta katsoo Itä-Suomen
yliopiston aikansa eläneenä ja ”tunkkaisena” ajatuksena.
Michelsenin mukaan Itä-Suomen yliopisto oli tarkoitus perustaa jo 40 vuotta
sitten. Kun silloin ei päästy sopuun sijoituspaikasta, perustettiin yhden
yliopiston sijasta kolme: Kuopioon, Joensuuhun ja Lappeenrantaan.
– Jos näiden yliopistojen välillä olisi todellista yhteistoimintaa, olisi
se 40 vuoden aikana jo toteutunut. Kukin yliopisto on kehittänyt oman
osaamisalueensa eivätkä ne nykyisellään tue toisiaan, Michelsen sanoo.
Michelsenin mielestä Lappeenrannan tulisi suunnata katseensa itään ja
erityisesti Pietariin. Hän nostaa Venäjä-osaamisen yliopistostrategian
etusijalle.
– Lappeenrannassa on jo hyviä pilottihankkeita, kuten pohjoisen tutkimuksen
yksikkö ja raja-alueen tutkimus. Seuraava askel on saada venäläinen
osapuoli entistä aktiivisemmin mukaan, Michelsen toteaa.
MAAKUNTA SIVU 3

Kuvateksti

Torvet viihdyttivät Itä-Suomen yliopistoseuran 50-vuotisjuhlaa.
Etelä-Karjalan korkeakouluväki ei ollut yhtä innoissaan uusista esityksistä
Itä-Suomen korkea-asteen oppilaitosten yhdistämiseksi.
SEPPO RAUTIOVAARA

Kirjoittaja:
2005-11-18