Categories
Artikkelit

Poikamme lavalla, kännissä ja mustavalkoisina

Kotiteollisuuden dvd ilmestyy tänään. Neljä tuntia materiaalia näyttää paljon muutakin kuin äijiä soittamassa lavalla tai levytysstudiossa. Bändin 11 musiikkivideota on nyt dokumentoitu samoin kuin historia, keikkoja ja uniikki Kotiteollisuus-tunnelma.

LIISA KUKKOLA

LAPPEENRANTA. Monta muovikassillista VHS-kasetteja lähti Joensuuhun Sami

Parkkisen ja Jaska Kilpiäisen käsittelyyn ja takaisin tuli Kotiteollisuuden

tänään julkistettava dvd. Jouni Hynynen myhäilee tyytyväisenä: neljä tuntia

Kotiteollisuutta ja mikä parasta: tällä kertaa äänen kanssa tulee myös kuva.

– Ideaa dvd:stä pyöriteltiin bändissä pari vuotta. Vuosien varrella oli

kaikenlaista asiallista materiaalia kertynyt arkistoihin, mutta meidän

mielestämme muutamaa videota vielä uupui. Kun ne saatiin valmiiksi viime

keväänä, alkoi dvd:n materiaali olla kasassa, Hynynen kertoo.

Hynynen, Hongisto ja Sinkkonen eivät halunneet että Kotiteollisuus-dvd

olisi vain ja ainoastaan soitinten kanssa temmeltämistä lavalla.

– Kyllähän bändi kuin bändi nykyään tekee dvd-tallenteita, ja se on kätevä

tapa taltioida historiaa, mutta aika paljon paskaakin julkaistaan. Yhden

keikan taltioiminen levylle ei ole minusta riittävä sisältö dvd-levylle.

Keikkojen katsominen kotona on sitä paitsi harvinaisen tylsää hommaa. Jos

haluaa nähdä bändin livenä, menee keikalle – paremmin siinä tunnelmaan

pääsee kuin ruudun ääressä, Hynynen sanoo.

KOTITEOLLISUUDEN syventävässä oppimäärässä näytetään bändin 11

musiikkivideota ja kuullaan kun jätkät itse arvioivat näitä tuotoksia

vajaan kymmenen vuoden ajalta, kerrotaan bändin historiaa, päästään mukaan

keikkabussiin ja levyntekoon sekä muutamalle keikalle, tosin katsojaa ei

uuvuteta näyttämällä keikkoja kokonaan. Lisäksi levyllä on karaokeversiota

kolmesta biisistä samoin kuin fanien tekemiä musiikkivideoita.

– Musiikkivideot ovat tämän teoksen sokkeli. Meillä on monta hyvää ja

palkittua videota, eikä niitä näe juuri missään. Hienoa, että nyt ne ovat

samassa nipussa.

Kotiteollisuuden musiikkivideoissa vuodesta 1997 alkaen näkyy monenlaisia

fyysisiä ja henkisiä kaaria, joita bändi ja sen jäsenet ovat läpikäyneet.

Tosin Sinkkonen näyttää pysyvän aina ja kaikin puolin samanlaisena.

Viimeisimmät musiikkivideot saavat Kotiteollisuuden näyttämään älylliseltä

ja jopa älykkäältä olennolta.

– On helvetin oleellista, että meistä näkyy myös taiteellinen puoli, ettei

tämä koko homma ole vaan pieruhuumoria. Aika äkkiä me pistetään itsekin

homma lekkeriksi, kun nähdään että nyt tehdään taidetta. Sitä on pikkusen

vaikea pureskella, mutta myö myös halutaan sitä.

– Monen on vaikea lähestyä Kotiteollisuutta bändinä, kun aina ei voi olla

varma, ollaanko me ihan spedejä vai otetaanko homma tosissaan – ei sitä

aina tiedä itsekään. Mutta me ollaan sekoitus kumpaakin, ja jos se näkyy

dvd:ltä niin hyvä niin.

PIERUHUUMORI ja viina pääsevät valloilleen keikkabusseissa taltioiduista

pätkistä ja muista kohelluksista. Herkkähipiäisimpien tuskin kannattaa

katsoa, kuinka Kotiteollisuus käyttäytyy levytyssessiossa tai hotelleissa

mutta toisaalta niistä kaikista rakentuu myös tunnelma, joka näyttää bändin

jäsenten kiistattoman kauniit välit. Itse he ehkä puhuisivat poikain

kohelluksesta.

– Joskus aikoinaan oli tarve dokumentoida mitä keikkabusseissa tapahtui,

mutta nyt kun reissussa on oltu viimeiset 3–4 vuotta aika lailla ahkerasti,

sitä ei enää jaksa tehdä. Nykyisin täyttää mieluummin ristikoita kuin

pullistelee, se kiintiö tulee täyteen muutenkin, Hynynen vakuuttaa.

Historiaosuudessa on mehukasta kaitafilmitavaraa auvoisasta Lappeenrannasta

humppafestivaaleineen ja luokkakuvia viattoman oloisesta Hynysestä.

– Vaikka historiaosuudessa on hitosti informaatiota bändistä, niin

tarkoitus oli myös tavoittaa sitä fiilistä, joka esimerkiksi

Lappeenrannassa silloin oli. Harmi vaan, että materiaali teini-iän

meiningeistä oli hävinnyt, Hynynen kertoo.

5000 ensimmäisessä dvd:ssä on mukana Kotiteollisuuden karmivan osuva

parodia juorulehdistä. No Sori ei Hynysenkään mielestä ole 13-vuotiaalle

Tero-Petterille parasta lukemista joulunpyhien ratoksi.

– Rokkiin kuuluu roiskinta ja tietty vaarallisuus, se ei aina ole lasten

parasta tavaraa. Rokkibändin ei tarvitse olla sellainen että se miellyttää

kaikkia ja aikuisten on syytä katsoa, mitä lapsilleen ostavat. Joku saattaa

järkyttyä, Hynynen lupailee.

Kuvateksti

Jouni Hynysen kolmen viikon yhtämittainen kotonaolo päättyy tänään Joensuun

Kerubissa soitettavaan dvd:n julkistamiskeikkaan.

MARLEENA LIIKKANEN

Kirjoittaja:
Liisa Kukkola