Kunnat ottavat kantaa selvitysmiehen vuoden loppuun mennessä valmistuvaan loppuraporttiin.
Terveyspiiriin tulisi laajimmillaan erikoissairaanhoito, perusterveydenhoito,
vanhustenhuolto ja sosiaalipalvelut. Palvelut jakautuvat yhteisiin, alueellisiin ja lähipalveluihin. Kunnat tekisivät palvelusopimukset terveyspiirin kanssa.
ANNE KOTIHARJU
TERVEYSPIIRISTÄ valmistunut toimintamalli sai maanantaina ainakin
Etelä-Karjalan kuntajohtajilta myönteisen vastaanoton. Kunnat ottavat
kantaa Stakesin selvitysmies Markku Pekurisen malliin tammikuun lopulla.
Varsinainen terveyspiiriselvityksen loppuraportti valmistuu vuoden loppuun
mennessä.
Pekurisen mukaan nopeimmillaan terveyspiiri voi aloittaa vuoden 2007 alusta.
Maakuntajohtaja Timo Puttonen muistutti hankkeen tiedotustilaisuudessa,
että kunnat antoivat tehtäväksi terveyspiirin selvittelytehtävän kohta
vaalien jälkeen. Selvitys lähti Etelä-Karjalassa liikkeelle vähän etuajassa
verrattuna myöhemmin käynnistyneeseen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen.
Pekurinen kertoo, että valmistelut on tehty perusteellisesti. Kuntien
tarpeet on kartoitettu ja tutustuttu eri toimipisteisiinkin. Lisäksi
päättäjien ja virkamiesten kanssa on neuvoteltu tiiviisti.
KUNTIA AJAA terveyspiiriin Pekurisen mukaan toisaalta palvelujen kasvava
tarve ja toisaalta raha. Etelä-Karjalassa 75 vuotta täyttäneiden osuus on
maan keskitasoa korkeampi ja työikäisten osuus taas keskimääräistä matalampi.
Työikäisten määrä vähenee 11 prosentilla ja 9 300 henkilöllä vuoteen 2020
mennessä. Ikäihmisten määrä taas kasvaa 32 prosenttia ja 3 700 henkilöä
samassa ajassa.
Etelä-Karjalassa terveys- ja vanhuspalvelujen tarve on 10 prosenttia
suurempi kuin maan kunnissa keksimäärin. Menot taas ovat pysyneet kahdeksan
prosenttia maan keskitason alapuolella.
Menopaineet kasvavat reaalisesti vuoteen 2020 mennessä 53 prosenttia eli
120 miljoonalla eurolla. Väestörakenteen osuus on 45 miljoonaa euroa.
Pekurisen hakema vaihtoehto kattaisi kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut.
MINIMIVAIHTOEHDOSSA terveyspiiriin tulisi terveydenhuollon ja
vanhustenhuollon palvelut sekä muun muassa päihdehuolto.
Terveyspiirin tehtävänä olisi järjestää palvelut kuntien toivomusten ja
asettamien rahoitusraamien mukaisesti. Jos tarkoituksenmukaista, piiri myös
tuottaisi palvelut. Piiri olisi palvelujen tilaaja silloin, kun palveluja
ei olisi taloudellista toteuttaa piirin omana toimintana.
Palvelut jakautuisivat jokaisessa kunnassa tarjottaviin lähipalveluihin,
useammalle kunnalle yhteisesti järjestettäviin alueellisiin palveluihin
sekä kaikille yhteisiin palveluihin.
Palvelut järjestettäisiin pääsääntöisesti elämänkaaren mukaan
lapsiperheiden, työikäisten, vanhusten sekä hyvinvointi- ja tukipalveluihin.
Terveyspiiri voisi syntyä niin, että perustetaan kokonaan uusi
maakunnallinen kuntayhtymä, Etelä-Karjalan terveyspiiri. Toinen vaihtoehto
on laajentaa sairaanhoitopiirin toimialaa muuttamalla piirin perussopimusta
ja nimetä se terveyspiiriksi. Tässä vaiheessa uuden kuntayhtymän malli on
suositumpi.
Keskeiset periaatteet
Lähtökohtana väestön terveydenhuollon palvelujen tarve.
Palvelu järjestetään piirin väestölle yhtenä kokonaisuutena ilman
sektorirajoja.
Peruspalvelut ovat ensisijaisia.
Väestö voi käyttää peruspalveluja kuntarajoista riippumatta.
Kaikki julkisen terveydenhuollon työntekijät ovat yhden työnantajan
palveluksessa.
Toiminta on järjestetty taloudellisesti.
Terveyspiirin
ohjausmallit
Koko piirin alueen palvelujen strateginen suunnitteluvastuu on terveyspiirillä.
Jokainen kunta valmistelee kunnan hyvinvointisuunnitelman, jonka pohjalta
kunta määrittelee vuosittaisen palvelutilauksensa piiriltä.
Palvelusopimus on keskeinen piirin toiminnan ohjausväline.
Kunta tekee piirin kanssa vuosittain palvelusopimuksen, jossa määritellään
mm. kunnan asukkaille järjestettävät palvelut ja niistä maksettavat korvaukset.
Kuvateksti
Timo Puttonen (vas.), Ilpo Hakula, Markku Pekurinen ja Sinikka Mönkäre
tiedottivat maanantaina terveyspiirihankkeesta.
MIKA STRANDÉN