Categories
Artikkelit

Etelä-Karjalan keskussairaalaa vaivaa krooninen hoitajapula

Sairaanhoitajien sijaisreservi kutistuu kutistumistaan. Nuoret hoitajat lähtevät muualle vakituisen työpaikan perässä. RS-epidemian ruuhkauttamalle lastenosastolle oli kova työ haalia hoitajia.

KAISA JUNTUNEN

LAPPEENRANTA. Etelä-Karjalan keskussairaalassa kärsitään ajoittaisesta

hoitajapulasta. Sijaisreservi on liian pieni ja se kutistuu kaiken aikaa lisää.

– Sijaisten vaikea saatavuus näkyy arjessamme. Ongelma oli tiedossa jo

vuosia sitten, toteaa hallintoylihoitaja Kaija Heikura.

Hoitajapulan taustalla on henkilökunnan ikääntyminen ja eläköityminen.

Ammattikorkeakoulusta ei valmistu hoitajia riittävästi, eivätkä

vastavalmistuneet halua jäädä pätkätöiden varaan.

– Koska meillä ei ole ollut tarjota vakituisia paikkoja, monet nuoret ovat

tehneet oman ratkaisunsa ja muuttaneet muualle, Heikura pahoittelee.

Pätkätöitä tekeviä sairaanhoitajia talossa on kymmenittäin. Kun sairaalassa

oli viime syksynä 19 sairaanhoitajan tointa auki, niihin tuli yhteensä 148

hakemusta. Hakijoista yli 70 oli oman talon määräaikaista väkeä.

Sairaanhoitopiirin alueelta, muista toimipisteistä oli yhteensä 60 hakijaa.

Vain 10 pyrki virkoihin täysin sairaanhoitopiirin ulkopuolelta.

– Meidän pitäisi nyt saada kaikki sijaiset pysymään täällä alueella,

Heikura painottaa.

Heikura huolehtii jo ensi kesästä. Se näyttää miten niukkaa

sairaanhoitajamarkkinoilla todella on. Kesälomasijaisten saaminen oli

vaikeaa jo viime kesänä.

LASTENOSASTON RS-epidemia osoitti kuinka haavoittuvainen keskussairaala on.

Lastenosastolla oli monta viikkoa tiukat paikat, kun RS-virukseen

sairastuneet pikkupotilaat täyttivät sairaansijat.

Hoidossa oli enimmillään 28 lasta, vaikka sairaansija on vain 15 potilaalle

ja hoitajien määrä on mitoitettu sen mukaan.

– Tällaisissa äkillisissä tapauksissa sijaisreserviä ei ole ikinä

tarpeeksi, toteaa Kaija Heikura.

Lastenosastolle onnistuttiin saamaan muutama hoitaja talon ulkopuolelta.

Heidän joukossaan oli alan opiskelijoita. Tilanne vaati myös talon sisäisiä

järjestelyjä. Vakituiset lastenosaston työntekijät paiskoivat ylitöitä ja

muiden osastojen hoitajia tuli hätiin.

– Onneksi hoitajien siirtely oli mahdollista, sillä muilla osastoilla oli

hiljaista, Heikura sanoo.

Keskussairaalassa on mietitty keinoja laajan epidemian varalta. Mikäli

maakunnassa riehuva influenssa alkaisi täyttää sairaansijoja, niin

kiireettömät leikkaukset pitäisi peruuttaa. Lastenosastolla siirrettiin

muun muassa joitakin korvaoperaatioita RS-viruksen riehuessa.

Sairaanhoitajat on rokotettu influenssan varalta.

LASTENOSASTOLLA on koettu hankalia tilanteita muulloinkin kuin epidemioiden

aikaan. Jos hoitajia sairastuu, niin heidän sijalleen on vaikea saada sijaisia.

Osastolla on vuorossa viitisen hoitajaa kerrallaan. Heistä osa hoitaa

pieniä keskosia ja toiset sairaita lapsia. Tartuntavaaran vuoksi sama

hoitaja ei voi liikkua osaston kummassakin päässä.

Lastenosastolla on myös usein potilaita, jotka vaativat yhden hoitajan

jatkuvaa läsnäoloa.

LASTENOSASTON ylilääkäri Ritva Virransalo toteaa, että kriisitilanteissa

iskee huoli hyvän hoidon toteutumisesta. Kun osastolla oli lukuisia

RS-viruspotilaita, niin etenkään yövuoron hoitajien aika ei tahtonut

riittää, sillä lapset vaativat inhalaatio-hoitoa yölläkin tunnin välein.

Hänen mielestään hoitajapulan suurin syy on huonosti hoidettu

henkilöstöpolitiikka.

– Sairaanhoitopiiri on päättänyt, että uusia virkoja ei hevin perusteta.

Tästä syystä moni hoitaja on roikkunut vuosikaudet määräaikaisissa

työsuhteissa. Kun toisaalla tarjotaan vakituista paikkaa, niin tottakai

hoitaja lähtee. Ihmisiä ei pitäisi roikuttaa pätkätöissä, Virransalo painottaa.

Hoitajapula on tuttu juttu sairaanhoitopiireissä ympäri maan. Virransalo

pelkää, että tätä menoa ongelma vain pahenee.

Huono palkkaus ja pätkätyöt eivät houkuttele nuoria alalle.

– Koulutuspolitiikka vaikuttaa omalta osaltaan. Pitäisi miettiä kuinka

paljon hoitajia koulutetaan ja missä heitä koulutetaan. Valmistuneille

pitäisi taata lisäkoulutusta ja mahdollisuuksia urakehitykseen, Virransalo

pohtii.

Kuvateksti

Sairaanhoitaja Marjo Lukkari hoitaa kuumeesta ja hengitystieoireista

kärsivää viisivuotiasta Sulo Pasusta.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kirjoittaja:
Kaisa Juntunen