KAISA JUNTUNEN
LAPPEENRANTA. Etelä-Karjalan keskussairaalassa kärsitään ajoittaisesta
hoitajapulasta. Sijaisreservi on liian pieni ja se kutistuu kaiken aikaa lisää.
Sijaisten vaikea saatavuus näkyy arjessamme. Ongelma oli tiedossa jo
vuosia sitten, toteaa hallintoylihoitaja Kaija Heikura.
Hoitajapulan taustalla on henkilökunnan ikääntyminen ja eläköityminen.
Ammattikorkeakoulusta ei valmistu hoitajia riittävästi, eivätkä
vastavalmistuneet halua jäädä pätkätöiden varaan.
Koska meillä ei ole ollut tarjota vakituisia paikkoja, monet nuoret ovat
tehneet oman ratkaisunsa ja muuttaneet muualle, Heikura pahoittelee.
Pätkätöitä tekeviä sairaanhoitajia talossa on kymmenittäin. Kun sairaalassa
oli viime syksynä 19 sairaanhoitajan tointa auki, niihin tuli yhteensä 148
hakemusta. Hakijoista yli 70 oli oman talon määräaikaista väkeä.
Sairaanhoitopiirin alueelta, muista toimipisteistä oli yhteensä 60 hakijaa.
Vain 10 pyrki virkoihin täysin sairaanhoitopiirin ulkopuolelta.
Meidän pitäisi nyt saada kaikki sijaiset pysymään täällä alueella,
Heikura painottaa.
Heikura huolehtii jo ensi kesästä. Se näyttää miten niukkaa
sairaanhoitajamarkkinoilla todella on. Kesälomasijaisten saaminen oli
vaikeaa jo viime kesänä.
LASTENOSASTON RS-epidemia osoitti kuinka haavoittuvainen keskussairaala on.
Lastenosastolla oli monta viikkoa tiukat paikat, kun RS-virukseen
sairastuneet pikkupotilaat täyttivät sairaansijat.
Hoidossa oli enimmillään 28 lasta, vaikka sairaansija on vain 15 potilaalle
ja hoitajien määrä on mitoitettu sen mukaan.
Tällaisissa äkillisissä tapauksissa sijaisreserviä ei ole ikinä
tarpeeksi, toteaa Kaija Heikura.
Lastenosastolle onnistuttiin saamaan muutama hoitaja talon ulkopuolelta.
Heidän joukossaan oli alan opiskelijoita. Tilanne vaati myös talon sisäisiä
järjestelyjä. Vakituiset lastenosaston työntekijät paiskoivat ylitöitä ja
muiden osastojen hoitajia tuli hätiin.
Onneksi hoitajien siirtely oli mahdollista, sillä muilla osastoilla oli
hiljaista, Heikura sanoo.
Keskussairaalassa on mietitty keinoja laajan epidemian varalta. Mikäli
maakunnassa riehuva influenssa alkaisi täyttää sairaansijoja, niin
kiireettömät leikkaukset pitäisi peruuttaa. Lastenosastolla siirrettiin
muun muassa joitakin korvaoperaatioita RS-viruksen riehuessa.
Sairaanhoitajat on rokotettu influenssan varalta.
LASTENOSASTOLLA on koettu hankalia tilanteita muulloinkin kuin epidemioiden
aikaan. Jos hoitajia sairastuu, niin heidän sijalleen on vaikea saada sijaisia.
Osastolla on vuorossa viitisen hoitajaa kerrallaan. Heistä osa hoitaa
pieniä keskosia ja toiset sairaita lapsia. Tartuntavaaran vuoksi sama
hoitaja ei voi liikkua osaston kummassakin päässä.
Lastenosastolla on myös usein potilaita, jotka vaativat yhden hoitajan
jatkuvaa läsnäoloa.
LASTENOSASTON ylilääkäri Ritva Virransalo toteaa, että kriisitilanteissa
iskee huoli hyvän hoidon toteutumisesta. Kun osastolla oli lukuisia
RS-viruspotilaita, niin etenkään yövuoron hoitajien aika ei tahtonut
riittää, sillä lapset vaativat inhalaatio-hoitoa yölläkin tunnin välein.
Hänen mielestään hoitajapulan suurin syy on huonosti hoidettu
henkilöstöpolitiikka.
Sairaanhoitopiiri on päättänyt, että uusia virkoja ei hevin perusteta.
Tästä syystä moni hoitaja on roikkunut vuosikaudet määräaikaisissa
työsuhteissa. Kun toisaalla tarjotaan vakituista paikkaa, niin tottakai
hoitaja lähtee. Ihmisiä ei pitäisi roikuttaa pätkätöissä, Virransalo painottaa.
Hoitajapula on tuttu juttu sairaanhoitopiireissä ympäri maan. Virransalo
pelkää, että tätä menoa ongelma vain pahenee.
Huono palkkaus ja pätkätyöt eivät houkuttele nuoria alalle.
Koulutuspolitiikka vaikuttaa omalta osaltaan. Pitäisi miettiä kuinka
paljon hoitajia koulutetaan ja missä heitä koulutetaan. Valmistuneille
pitäisi taata lisäkoulutusta ja mahdollisuuksia urakehitykseen, Virransalo
pohtii.
Kuvateksti
Sairaanhoitaja Marjo Lukkari hoitaa kuumeesta ja hengitystieoireista
kärsivää viisivuotiasta Sulo Pasusta.
SEPPO RAUTIOVAARA