Lappeenrannassa lasten pysyvät sijoitukset vähentyneet huimasti

• Varhaisella puuttumisella ja perhetyöllä on estetty uusia pitkiä sijoituksia.

KARI KRAUEL

LAPPEENRANTA. Lappeenrannassa päästiin viime vuoden aikana hyviin tuloksiin lastensuojelussa. Lastensuojelussa pyrittiin sosiaalisihteeri Raija Kojon mukaan puuttumaan perheen tilanteeseen niin varhain, että vältytään lasten pitkäaikaisilta sijoituksilta.

Varhainen puuttuminen ja perhetyö tuottivatkin hyviä tuloksia. Vuonna 2005 lapsista yli 60 prosenttia jatkoi elämäänsä lyhyen laitossijoituksen jälkeen kotonaan perheensä kanssa.

Kymmenkunta vuotta sitten vastaava luku oli alle 20 prosentin.

Tehostettua avohoitotyötä tehdään lapsiperheiden kanssa aina, kun se on mahdollista.

– Käytännössä laitospalveluja käytetään mahdollisimman paljon vain tukena ja arviointiin. Painopiste on perheen kanssa tehtävässä työssä.

– Tällä turvataan se, että lapset voivat asua jatkossakin kotonaan.

AVOHOITOA kehittämällä Lappeenrannassa päästiin viime vuonna siihen, että 67 prosenttia lapsista vältti pitkäaikaisen sijoituksen. Kojo on itsekin hämmästynyt hyviin tuloksiin, sillä ennen vain 10–20 prosenttia lapsista jäi kotiin.

– Tämän eteen on tehty tosi paljon työtä.

LAPPEENRANTA on viime vuosina tehostanut omia lastenhuollon laitospalvelujaan. Myös arviointia on kehitetty.

Jokaisen lapsen osalta mietitään nyt erikseen, mikä on hänelle paras ratkaisu.

– SAS-tiimi (selvitä, arvioi, sijoita) on iso työryhmä, jossa on laaja näkemys eri vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista. Sen avulla lapselle pyritään etsimään mahdollisimman oikea sijoituspaikka, Kojo sanoo.

Kojon mukaan tiimin avulla varmistetaan, että kaikki lapsen elämään vaikuttavat asiat saadaan mahdollisimman hyvin selvitettyä ja arvioitua. Myös juridiset vaikutukset selvitetään.

Perhesijoitusta Lappeenrannassa pyritään käyttämään silloin, kun lapset ovat aivan pieniä.

Kojo muistuttaa, että laitospaikka, joka on tarjolla, ei aina sovi lapselle. Tai kääntäen: lapsi ei sovi tarjottuun laitospaikkaan.

– Lasta ei vain yritetä saada jonnekin, sillä sellaisesta ei ole hyviä kokemuksia.

Ensisijaisesti lapsen sijoittamiseen käytetään alueellisia yksiköitä. Tällä turvataan, etteivät lapsen siteet perheeseen, ystäviin ja hänelle tärkeisiin ihmisiin katkea.

Päihdeongelmainen tai rikollisen taustan omaava nuori sen sijaan sijoitetaan usein kauemmaksi kotoaan.

MAAKUNTA SIVU 7

Kuvateksti

Petri Pienimaa musisoi Nuorelan ryhmäkodin nuorten kanssa.

MARLEENA LIIKKANEN

Kirjoittaja:
Kari Krauel