Lisääntynyt vanhuspalvelujen tarve aiheuttaa ongelmia Savitaipaleella

Omaiset ovat huolissaan henkilökunnan riittävyydestä Valkamassa. Lääninhallitus tutkii useita valvonta- ja kanteluasioita.

ANNE KOKKONEN

SAVITAIPALE. Vanhusten avohoitopalveluista ollaan monta mieltä

Savitaipaleella. Kunta pitää järjestelyjä tasokkaina, mutta omaiset

katsovat, ettei henkilökuntaa riitä tarvittavan hoivan antamiseen.

Etelä-Suomen lääninhallitus seuraa tilannetta.

– Savitaipaleen vanhustenhuollossa tuntuu olevan ongelmia. Meillä on

selvitettävänä useita Savitaipaleen vanhustenhuoltoon liittyviä valvonta-

ja kanteluasioita, lääninsosiaalitarkastaja Marja Kaasalainen myöntää.

Vanhusten avopalveluilta puuttuvat tarkat mitoitusnormit, mutta jos

tavoitteena on tarjota kotipalveluapua 25 prosentille yli 65-vuotiaista

kuntalaisista, Savitaipale jää rajan alapuolelle. Viimeisimpien tietojen

mukaan Savitaipaleen avohuollon työntekijämäärä näyttää laskeneen

entisestään, mutta tilastoluvuille saattaa Kaasalaisen mukaan löytyä selitys.

RITVA Räsänen on lähestynyt kuntaa moneen otteeseen vanhushuollon asioissa.

Kun Räsäsen äiti muutti Valkaman avopalveluasuntoon viitisen vuotta sitten,

selvisi pian, ettei palvelumitoitus vastannut asukkaitten tarpeita.

– Yksiöt ovat loistava asumismuoto hyväkuntoisille vanhuksille, mutta

nykyiset asukkaat tarvitsevat apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan.

Etenkään iltaisin työntekijät eivät ehdi hoitaa mitään muuta kuin rutiinit.

Iltavuorossa työskentelee kaksi hoitajaa ja autettavia asukkaita on runsaat

30. Jotkut tarvitsevat apua vain lääkkeiden annostelussa, mutta moni täytyy

saattaa vessaan, pesulle ja sänkyyn. Kaikilta ei syöminenkään tahdo

onnistua omin voimin.

– Vanhusten hoitoon tarvitaan paljon enemmän väkeä. Nyt Savitaipaleella on

piilovanhainkoti keskellä kylää!

Henkilökunnan työmotivaatiota ja osaamista Räsänen kehuu mutta pelkää

ihmisten uupumista. Samaan aikaan kun hoitajat juoksevat kohteesta toiseen,

vanhukset makaavat suurimman osan päivästä sängyissään vailla kuntoutusta,

virikkeitä ja inhimillisiä kontakteja.

– Jokaisesta palvelusta vanhus maksaa aika korkean hinnan, mutta ei silti

saa hyvää hoitoa.

VANHUSTYÖNJOHTAJA Kerttu Hytti myöntää, että kiirettä pitää. Moni Valkaman

asukas on huonossa kunnossa ja henkilökunnan työmäärä on siksi lisääntynyt.

Tilanne on esimiesten tiedossa.

– Ymmärrän omaisten huolen, mutta budjettia valmistellessa on pakko ottaa

kokonaisuus huomioon. Vaikka määrärahoihin on saatu reilu lisäys, vielä ei

ole lupaa lisätä vakansseja.

Osastopäällikkö Rauni Inkinen muistuttaa, että joka hoitopisteessä ollaan

tiukoilla. Savitaipaleen nopeasti ikääntyvä väestö tarvitsee yhä enemmän

hoitoa ja rahaa kohdistetaan palveluasumiseen. Viime vuonna sosiaali- ja

terveystoimen budjetti ylittyi ja tälle vuodelle määrärahoja lisättiin

huomattavasti.

– Vanhustenhuolto on kovan kehittämisen alla koko ajan. Henkilökunnan

hoitopätevyyttä nostetaan ja vuodeosastolla toteutettu tiimiytyminen

ulotetaan kotihoitoon.

Inkisen mukaan erilaiset mittarit todistavat Savitaipaleen vanhustenhuollon

olevan hyvässä kunnossa. Vanhainkotityyppistä asumista ei pidetä

tarpeellisena, sillä Suvannossa toimii lähinnä dementikkoja hoitava

ryhmäkoti ja Valkamassa saa melko tehostettua palvelua.

– Omaisilla voi toki olla eri käsitys tilanteesta.

KUNNANHALLITUKSEN puheenjohtaja Sirpa Jukkara vakuuttaa, että Savitaipale

haluaa tarjota hyvää hoitoa kaikille vanhuksilleen.

Hoitohenkilökunnan riittävyys pyritään varmistamaan, mutta avohuollon

iltavuoroissa miehitys tahtoo joskus jäädä kevyeksi.

– Tilanne on aivan hyvä. Meillä on sen tasoisia hoitajia, että he kyllä

pitävät huolta vanhusten syömisistä ja muista tarpeista.

Aivan kaikkea ei Jukkaran mielestä tarvitse sälyttää kunnan kontolle. Hän

muistuttaa, että omaisten vierailut ovat vanhuksille kaikkein parasta

virikettä ja kuntoutusta.

ANNE KOKKONEN

Kuvateksti

Ritva Räsänen on vieraillut viiden vuoden ajan äitinsä luona Savitaipaleen

Valkamassa. Hän kertoo talon todellisuuden olevan ankeamman kuin päältä

katsoen näyttää.

Kirjoittaja:
Anne Kokkonen