LEENA SALLINEN
TAIPALSAARI. Suur-Saimaan Sarviniemeen suunniteltu luontotorni on tulossa
väärään paikkaan, sanoo taipalsaarelainen Kaiku Marttinen.
Hän on liikkunut Sarviniemessä 70 vuotta ja katsoo, että noin 18 metriä
korkea torni parkkialueineen ja muine rakennelmineen pilaisi niemen
maiseman ja sen kävijät maaston ja luonnonrauhan.
En vastusta tornia, vaan sen sijoittamista Sarviniemeen. Tehkööt vaikka
eiffeltornin, mutta jonnekin muualle, Marttinen sanoo.
Jossain muualla hänellä on luontotornille tarjolla kaksi vaihtoehtoista
paikkaa, molemmat aika lähellä. Marttisen mielestä luontotorni voitaisiin
pystyttää Sarviniemen eli Suur-Sarviniemen viereiseen Pien-Sarviniemeen tai
viereisen harjun päälle.
Siellä oli sota-aikaan ilmavalvontatorni, josta näkyi kauas.
Sarviniemi on Taipalsaaren perukoilla ja sen tyvessä sijaitsee Suur-Saimaan
lomakylä. Luontotornille suunniteltu paikka on lomakylän ja leirintäalueen
takana, noin Sarviniemen laivalaiturin kohdalla.
Tarkalleen ilmaisten tornin paikka on laiturin käymälärakennuksesta
muutamia kymmeniä metrejä harjun päälle. Sarviniemi jatkuu siitä vielä
jonkin matkaa kivikkoisena männikköharjuna kohti Rastinvirtaa.
Tämä on miun ikuinen lempipaikka, joka tuhoutuu, jos torni tehdään,
Marttinen esittelee niemeä.
Hän kävi siellä jo pikkupoikana kotikylästään Sammaljärveltä. Tutuiksi
tulivat niin niemen kivikossa mataneet käärmeet kuin niemen kärjen
luodoilla ennen vanhaan pesineet saimaannorpatkin.
Tätä nykyä Kaiku Marttinen tunnetaankin saimaannorpan tutkimuksen
asiantuntevana maallikkoapuna ja kevätjäiden norppalaskennan veteraanina.
MARTTINEN ei käy mitään yhden miehen sotaa Sarviniemen tornia vastaan.
Hänen kertomansa mukaan luontotorni on herättänyt vastustusta myös
Sarviniemen lähikylien, muun muassa Kuhalan Sammaljärven ja Saikkolan
asukkaiden keskuudessa. Vastustus saattaa kanavoitua kirjelmöintiin.
Taipalsaaren valtuusto väitteli tornista ja etenkin sen rahoituksesta
joulukuun budjettikokouksessaan.
Lopulta valtuusto myönsi tornin tekoon 100 000 euron määrärahan. Edellytys
on, että Kaakkois-Suomen ympäristökeskus maksaa puolet tornin teosta,
jolloin kunnan kustannuksiksi koituisi vain 50 000 euroa.
Kunnanjohtaja Jari Willman kertoo, että tornin rahoitus ratkeaa seuraavassa
Etelä-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa. Jos valtionapu tulee
odotetusti, torni pystytetään ensi kesänä.
Tornista on Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy:n tekemä suunnitelma. Sen
mukaan tornista tulee varsin järeä.
Kokonaiskorkeus on 18,5 metriä, eli torni yltäisi puiden latvojen
yläpuolelle. Luontotornissa yhdistyisi näkö- ja lintutorni, eli sieltä
voisi ihailla maisemia ja tarkkailla lintuja. Tornin yhteyteen tulee
pysäköintialue ja olletikin myös muita matkailun tykötarpeita.
SARVINIEMEN luontotorni on Saimaan luonto- ja virkistysalueen
suunnittelusta vauhtia saanut hanke, jota on ajanut etenkin Etelä-Karjalan
liiton suunnittelujohtaja Arto Hämäläinen.
Taipalsaaren kunta innostui luontotornista. Se olisi Saimaan
luontokeskuksen kanssa kunnan uusi matkailukohde Suur-Saimaan rannalla.
Saimaan luontokeskusta suunnitellaan Saimaanrannan lomakylän viereen. Sen
tarkempi suunnittelu on vasta alkamassa.
MIKA STRANDÉN
Kuvatekstit
Kaiku Marttinen on pikkupojasta alkaen eli 70 vuotta liikkunut
Sarviniemessä, jonne luontotorni ei hänen mielestään sovi.
Luontotorni ulottuisi puunlatvojen yläpuolelle. Tornisuunnitelman on tehnyt
Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Oy.