TENHO TIILIKAINEN
KOTKA. Imatran kaupunginjohtajavalinnassa esiin noussut musta hevonen,
Kotkan sivistystoimen toimialajohtaja Pertti Lintunen on imatralaisille
demaripäättäjille tuttu mies.
Lintunen toimi vuosina 198990 valtionvarainministeri Erkki Liikasen ja
Matti Louekosken poliittisena sihteerinä ja erityisavustajana. Imatran
seudun kehitysyhtiön toimitusjohtaja Pekka Ruotsalainen on myös hankkinut
lisämeriittejä samoissa tehtävissä, tosin eri ministeriössä ja eri
ministerin alaisena.
Lintunen pitää itse työnjaksoaan ministerien erityisavustajana tärkeänä.
Se oli työelämäni korkeakoulu.
Lintunen uskoo, että hyvistä yhteiskunnallisista suhteista on aina hyötyä.
Vaikuttaminen on helpompaa, jos asioista pääsee neuvottelemaan tutun
organisaation kanssa.
Asioita ei ratkota pelkkiä kirjelmiä lähettämällä, vaaditaan myös
henkilökohtaista kontaktia.
TOIMIALAJOHTAJA Pertti Lintunen tunnustaa uuden vuoden alkaneen
mielenkiintoisella tavalla. Hänen mukaan tulonsa Imatran
kaupunginjohtajakuvioon tapahtui imatralaisten aloitteesta.
Yhteydenotto tuli selkeästi Imatran suunnasta, joulukuun alussa ryhdyimme
neuvottelemaan asiasta.
Lintunen ei kuitenkaan hakenut paikkaa virallisesti.
Ei minulla ole ollut tarvetta hakeutua mihinkään.
Hän ei arista kaupunginjohtajan saappaisiin hyppäämistä, jos imatralaiset
valtuutetut niin haluavat.
Kaupunginjohtajan tehtävä on hyvin monialainen ja vaativa sekä fyysisesti
että henkisesti. Tuskin kaupunginjohtajuus silti sisältää sellaista, johon
en osaisi varautua.
KAUPUNGINJOHTAJAN valitsee Imatran kaupunginvaltuusto ja prosessi on kesken.
En ole vielä antanut suostumustani mahdolliselle valinnalle, koska
neuvottelut ovat kesken. Enkä missään nimessä ole asennoitunut niin, että
olisin jo nyt sataprosenttisella varmuudella Imatran tuleva
kaupunginjohtaja, Lintunen sanoo.
Imatraa ja Kotkaa Lintunen luonnehtii monessa asiassa samanlaisiksi.
Molemmissa on vankka teollinen perinne. Kotkassa on tietysti lisänä meri
ja satama, Imatralla Venäjän raja. Raja on nimenomaan seudullinen
mahdollisuus, ei vain Etelä-Karjalalle vaan koko kaakkoiselle Suomelle.
Asema Venäjän rajanaapurina tulee Lintusen mielestä näkyä myös Imatran
tulevassa visioissa ja strategioissa.
Kaakkoisessa Suomessa tulee lisätä Venäjälle suuntautuvaa tuotannollista
toimintaa. Logistiikan jatkeeksi on saatava myös jalostusarvoa.
Yhteistä Kotkalle ja Imatralle ovat myös kesäiset suurtapahtumat: Kotkan
meripäivät ja Imatra Big Band Festival.
Kyllähän yhdet hyvät juhlat pitää kesään mahtua.
SYNTYPERÄISENÄ hämäläisenä Lintunen ei pelkää edes kulttuurisokkia siirtyä
Kymenlaaksosta Etelä-Karjalaan. Lintunen teki 1980-luvun taitteessa
Tampereen yliopiston palkkalistoilla ollessaan Etelä-Karjalan
ydinalueselvityksen.
Kyllä minä alueen tunnen.
Silloisessa selvityksessä ei kuitenkaan tavoiteltu yhtä suurkaupunkia.
Kyse oli eri yhteistyömuotojen ja -mahdollisuuksien selvittämisestä.
Haastattelin alueen poliitikkoja, kuntajohtajia ja virkamiehiä. Minulla
ovat haastattelut tallella. Voisi olla aivan mielenkiintoista kaivaa vanhat
haastattelut esiin ja katsoa mitä yhteistyöstä 25 vuotta sitten ajateltiin.
Lintusen mielestä kunnallinen yhteistyö on välttämätöntä maakunnan sisällä
ja ylikin. Yhteistyöhön lähdettäessä pitää aina muistaa tärkeät
perusperiaatteet.
Pitää sopia yhteisistä tavoitteista, eikä nostaa liikaa asioita pöydälle.
Kaikkia maailman asioita ei voi ratkaista yhdellä kertaa.
KOTKASSA KTP ja sen myötä jalka- ja koripallo on kova sana. Lintunen
uskaltaa palloilumiehenä luvata pesäpallon katsomisenkin sujuvan.
Pesäpalloa en ole enää vähään aikaan itse pelannut. Jalka-, kaukalo- ja
lentopallo ovat minulle läheisiä harrastuksia.
Kuvateksti
Toimialajohtaja Pertti Lintunen teki neljännesvuosisata sitten
Etelä-Karjalan ydinaluekuntien yhteistyöselvityksen.
ES-ARKISTO/TARJA SÄRKKÄ