MATTI SAARELA
KAAKKOIS-SUOMEN rajavartioston tilasto liikennesuoritteista rajalla kertoo
miksi Kuutostie on nykyisin rekkaliikenteen ruuhkauttama. Nuijamaan,
Imatran, Uukuniemen, Niiralan ja Parikkala raja-asemien kautta kulki viime
vuonna raskaan liikenteen ajoneuvo yli 400 000 kertaa.
Jos raskas liikenne jakautuisi tasaisesti vuoden jokaiselle vuorokaudelle,
rajalta Kuutostielle tai Kuutostien kautta rajalle ajaa joka päivä 1154
kuorma- ja linja-autoa. Se tekee 48 raskasta ajoneuvoa tunnissa eli melkein
joka minuutti jompaankumpaan suuntaan tietä on menossa yksi raskaan
liikenteen yksikkö.
Myös Vaalimaan raja-asemalla rajan ylittää lähes 400 000 raskasta ajoneuvoa
vuodessa. Se kuormittaa valtatie seitsemää lähes yhtä suurella
liikennekuormalla kuin Etelä-Karjalan ja Niiralan raja-asemat Kuutostietä
yhteensä.
RASKAAN liikenteen ajoneuvojen määrät ovat myös edelleen kasvussa.
Esimerkiksi Imatralla raja-aseman kautta Suomeen ajaneiden kuorma-autojen
osuus kasvoi 32 prosentilla. Vaalimalla saapuvien yksiköiden määrä kasvoi
13,3 prosentilla ja Nuijamaalla 19,7 prosentilla.
Venäjälle Vaalimaan kautta ajaneiden kuorma-autojen osuus kasvoi 23,6
prosentilla. Nuijamaalla lähtevän kuorma-autoliikenteen yksikkömäärien
kasvu oli 11,1 prosenttia ja Imatralla 3,2 prosenttia.
Luvuissa näkyvät Venäjälle menevien kauttakuljetusten eli niin kutsutun
transitoliikenteen voimakas kasvu. Kauttakuljetusten nopean kasvun
puolestaan selittää lähes kokonaan uusien autojen kuljettaminen Suomen
satamista Venäjälle.
TULLIN vuoden 2005 tilastot valmistuvat vasta helmikuussa. Kuitenkin
autojen transitokuljetukset olivat kasvaneet vuonna 2005 kolmen
neljänneksen aikana eli syyskuun lopun mennessä 84 prosentilla. Kuutostietä
loputtoman pitkänä letkana edes takaisin jyräävien autonkuljetusrekkojen
jono on siis tunnistettavissa pian ilmestyvissä tullin vuositilastoissa.
TURISTIBUSSIEN kuljettajat ovat viime vuonna etsineet ilmiselvästi
vaihtoehtoisia reittejä Vaalimaan pahoin ruuhkautuneelle raja-asemalle.
Linja-autojen määrä Vaalimaalla väheni parilla kymmenellä prosentilla.
Se vaihtoehtoinen reitti kulkee nyt Imatran raja-aseman kautta, jossa
Suomeen saapuneiden linja-autojen määrä lisääntyi 106 prosentilla ja
Suomesta lähtevien bussien määrä lisääntyi sekin lähes 65 prosentilla.
Henkilöautojen kuljettajien käyttäytymisessä tapahtui tilastojen perustella
samanlainen muutos. Vaalimalla henkilöautojen määrä jopa väheni, kun
Imatran raja-asemalla lähtevän henkilöautoliikenteen määrä kasvoi yli
kahdeksalla prosentilla.
IHMISET ylittivät itärajan kumpaankin suutaan viime vuonna lähes kolme
miljoonaa kertaa. Henkilöliikenne kasvoi kuitenkin paljon hitaammin kuin
rajan yli Venäjälle vyöryvä tavaravirta.
Esimerkiksi Nuijamaalla sekä maahan saapuvien että maasta lähtevien
matkustajien määrät jopa laskivat muutamilla prosenteilla. Suurimmat
kasvuluvut kirjasi myös henkilöliikenteessä Imatran raja-asema.
Metsäteollisuuden pitkään jatkunut työtaistelu on todennäköisesti suurin
syy siihen, että tavaran tuonti Suomeen väheni. Vainikkalan kautta Suomeen
tuotavien tavaroiden tonnit vähenivät 6,5 prosenttia. Sen sijaan Imatralla
myös tuonnin määrät kasvoivat myös tonneissa mitattuna peräti 18
prosentilla. Tonneissa mitattuna Vainikkala ja Imatra ovat rautatien
rajanylityspaikkoina ylivoimaisesti suurimat raja-asemat.
TRANSITOVIENTI Imatran kautta kasvoi tonneissa mitattuna 36,6 prosentilla.
Sen sijaan kauttakuljetukset Venäjältä kolmansiin maihin vähenivät kaikilla
Etelä-Karjalan raja-asemilla. Myös Vainikkalan raja-asemalla, jonka kautta
suurin osa transitotuonnista kulkee, tuonnin tonnimäärä väheni lähes 14
prosentilla. Imatran ja Niiralan kautta tapahtuva kauttakuljetus loppui
viime vuonna lähes kokonaan.
Kuvateksti
Rajavartioston tilasto liikennesuoritteista raja-asemilla antaa pätevän
selityksen sille, miksi Kuutostietä jyrää yötä päivää kuorma-autojen
loppumattomalta näyttävä jono.
MIKA STRANDÉN