UPM:n tutkimuskeskuksen tutkimusvoima on tuplaantunut

UPM:n tutkimuskeskuksen tutkimusresurssit ovat liki kaksinkertaistuneet parissa vuodessa. Keskuksen vahvistuminen johtuu konsernin tutkimuksen keskittämisestä Lappeenrantaan.

MARTTI HYTTI

LAPPEENRANTA. Konserni päätti pari vuotta sitten keskittää

paperiteollisuuden tutkimuksen kotimaassa Lappeenrantaan. Keskuksen

henkilöstömäärä on kahdessa vuodesta kasvanut 80:sta 140 työntekijään.

Vuoden loppuun mennessä työntekijämäärä nousee noin 150:aan.

Lappeenrannan tutkimuskeskuksella on käytössään ajanmukaiset

tutkimuslaitteet ja tilavat toimitilat. Keskuksella on toimitiloja viime

vuoden laajennuksen jälkeen 7 200 neliömetriä.

UPM:llä on paperiteollisuuden tutkimusta Lappeenrannassa lisäksi Saksassa

ja Pohjois-Amerikassa. Viime viikolla konserni päätti perustaa

tutkimuskeskukseen Kiinaan. Tällä hetkellä konsernin paperiteollisuuden

tutkimusta tekee noin 170 henkeä.

UPM:n tutkimus- ja kehitysjohtaja Pekka Hurskainen korostaa, että

tutkimuksen keskittämisellä ja tehostamisella konserni pyrkii olemaan

kehityksen kärjessä

– Nykyaikaisen, tehokas ja innovatiivinen yksikkö tarjoaa yksiköllisiä

ratkaisuja, hankkii teknistä tietämystä sekä tarjoaa apua tuotekehitykseen,

asiakaspalveluun ja tuotantoon. Monipuolisten laboratoriopalvelujen

ansiosta keskus pystyy palvelemaan kokonaisvaltaisesti myös energia- ja

ympäristökysymyksissä.

UPM:N TUTKIMUKSEN ja kehityksen uusi toimintamalli on hänen mukaansa

kehitetty palvelemaan erityisesti asiakkaita.

– Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään sanomalehtipaperi-, aikakauslehti-,

hieno- ja erikoispaperit -toimialoille asiakas- ja tehdaskäyntien

yhteydessä kerättyjen ideoitten pohjalta.

Tutkimus- ja kehitystyö tähtää hänen mukaansa yleensä vähintään vuoden päähän.

– Pyrimme toteuttamaan projektit tehokkaasti, jotta tulokset saadaan

nopeasti käytäntöön. Kun saman katon alla ja tutkimustiimeissä on usean

alan ja ulkomaisia osaajia, uusia ratkaisuja syntyy nopeastikin.

Hurskainen toteaa, että UPM:n tutkimustoiminnalle on luonteenomaista

tehokas verkottuminen.

– Konsernin sisälle on luotu laaja asiantuntijaverkko. Ulkoisia

yhteistyökumppaneita ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, laitevalmistajat

ja asiakkaat.

Hurskainen painottaa, että Lappeenrannan tutkimuskeskus palvelee

tuotantoyksiköitä maailmanlaajuisesti.

– Tutkimuksen ja kehityksen ulkomaiset työntekijät uusine ideoineen ja

erilaisine koulutustaustoineen lisäävät innovatiivisuutta ja luovuutta

organisaatiossa.

– UPM:n tutkimuskeskukset ovat tiiviissä yhteistyössä. Esimerkiksi Kiinaan

perustettavan tutkimuskeskuksen työntekijät koulutetaan Lappeenrannassa.

Mahdollisesti Kiinan tutkimuskeskukseen menee työntekijöitä Suomesta.

TUTKIMUSKESKUKSEN viime tutkimusprojekteista oli hänen mukaansa merkittävin

Kiinan paperitehtaan paperilajien kehittäminen.

– Aasiassa hienopaperin laatutaso on yleensä keskinkertainen. Projektin

avulla Suomessa tehty tutkimustyö ja teknologia otettiin käyttöön uudessa

paperitehtaassa, jolloin tuloksena oli korkealuokkaisempia tuotteita.

Hurskainen muistuttaa, että tutkimus- ja kehitystyö on usein pitkäjänteistä

puuhaa, jonka tuloksia ei saada nopeasti käyttöön.

– Esimerkiksi sellu- ja paperitehtaiden suljettua kiertoa on tutkittu

vuosien ajan. Paperitehtaiden kohdalla tekniset ratkaisut alkavat olla

valmiita. Ne ovat kuitenkin niin kalliita, että vasta 5–10 vuoden kuluttua

ne ovat ehkä kilpailukykyisiä.

MARLEENA LIIKKANEN

Kuvateksti

Tutkimus- ja kehitysjohtaja Pekka Hurskainen on tyytyväinen UPM:n

tutkimusresursseihin.

Kirjoittaja:
Martti Hytti