Väen vähyys ja kiire polkevat erityistukea tarvitsevia neuvolassa

Suomen neuvoloissa on suosituksiin nähden liian vähän lääkäreitä ja terveydenhoitajia. Henkilökunnan kiireen vuoksi moni erityistukea kaipaava jää ilman apua.

KAISA JUNTUNEN

NEUVOLOISSA on liian vähän lääkäreitä ja terveydenhoitajia. Peräti 90 prosenttia Suomen lastenneuvoloista kärsii lääkäripulasta. Äitiysneuvoloista vain joka kolmannessa on suositusten mukainen määrä lääkäreitä. Terveydenhoitajia on enemmän, mutta heitäkään ei ole riittävästi.

Henkilökuntapulan ja siitä johtuvan kiireen vuoksi erityistä tukea kaipaavat lapset ja perheet ovat entistä heikommassa asemassa. Lääkäreillä ja terveydenhoitajilla on käytettävissään niin vähän aikaa yhtä asiakasta kohti, että siinä ajassa mahdolliset ongelmat jäävät helposti huomaamatta.

Eri kuntien asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa, sillä palvelutarjonta vaihtelee paikasta toiseen. Esimerkiksi ravitsemusterapeutti löytyy suurin piirtein joka kolmannesta terveyskeskuksesta ja perhetyöntekijän apua on mahdollista saada vain joka toisessa terveyskeskuksessa.

Ongelmana on myös se, että eri ammattiryhmien välinen yhteistyö takkuaa monissa kunnissa.

Tiedot käyvät ilmi sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemasta valtakunnallisesta neuvolatyö-selvityksestä.

LAPPEENRANNASSA ei ole suoranaista lääkäri- tai terveydenhoitajapulaa, joskin sairaslomien yllättäessä sijaisia ei ole ja työt kasaantuvat. Neuvolalääkäri Marjo Partanen myöntää, että kiire ei ole hänelle tuntematonta.

– Yhtä asiakasta varten varattu 15 minuuttia on riittävästi, jos kyseessä on normaali raskaus ja selkeät asiat. Mutta asiakkailla on entistä enemmän mielenterveys- ja sosiaalisia ongelmia, joiden selvittämiseen tarvittaisiin selvästi enemmän aikaa, Partanen sanoo.

Tutkimuksen mukaan lääkärillä ja terveydenhoitajalla ei tahdo olla aikaa keskinäiseen neuvonpitoon. Sosiaali- ja terveysministeriö painottaa, että juuri tämä yhteistyö on neuvolatoiminnan perusta.

– Se on totta. Keskusteluun jää harvoin aikaa, Partanen vahvistaa.

Yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa Partanen kiittelee.

– Meillä on selkeät toimintaohjeet miten toimia ja sairaalan puolesta on järjestetty hyvin koulutusta.

Partasen mielestä lääkärin rooli neuvolatyössä kaipaisi tarkistusta. Tällä hetkellä lääkäri ei ehdi esimerkiksi tehdä yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa, vaan kaikki sellaiset hommat jäävät terveydenhoitajan kontolle.

VOISALMEN neuvolassa työskentelevä terveydenhoitaja Tiina Koivisto kokee, että hänellä on riittämiin aikaa asiakkailleen. Ensimmäistä lastaan odottava Sanna Lento-Kemppi puolestaan kiittelee, että on saanut ruhtinaallisesti terveydenhoitajan aikaa. Hänen mielestään tarkastuksia on sopivasti.

Tutkimuksen mukaan terveydenhoitajat ja lääkärit ovat innostuneita neuvolatyöstä ja valmiita kehittämään ammattitaitoaan.

– Kaupungin järjestämään koulutukseen pääsemme hyvin, mutta ulkopuoliseen koulutukseen on vaikea päästä. Uuden tiedon hankkiminen jää vapaa-ajalle ja oman aktiivisuuden varaan, kertoo Tiina Koivisto.

SAVITAIPALEELLA on yksi terveydenhoitaja äitiysneuvolassa ja toinen lastenneuvolassa. Siellä, kuten monella muullakin pienellä paikkakunnilla, terveydenhoitajat ja lääkärit hoitavat neuvolatyön ohessa monia muita tehtäviä.

– Asiakkaita kismittää eniten se, ettei meitä tahdo saada kiinni. Saatan olla esimerkiksi laboratoriossa mittaamassa verensokereita, kun asiakas tavoittelee, toteaa terveydenhoitaja Pirjo Alaoutinen.

Kiireen tuntu on Alaoutiselle tuttu, sillä lomien aikaan terveydenhoitajille ei palkata sijaisia. Silloin hän on kokenut riittämättömyyttä.

– Olen ajatellut, että tähän asiakkaan asiaan pitäisi puuttua, mutta koska aika ei riitä, jätetään se seuraavaan kertaan, hän kuvailee.

Savitaipaleen neuvolalääkärit saivat viime vuonna viisi minuuttia enemmän aikaa asiakasta kohden.

– Lääkärit ovat kertoneet, että se viisi minuuttia tekee tosi paljon, Alaoutinen kertoo.

Kuvateksti

Voisalmen neuvolalääkäri Marjo Partanen kuuntelee Sanna Lento-Kempin esikoisen sydänääniä.

PEKKA HÖLKKI

Kirjoittaja:
Kaisa Juntunen