Venäläisten muutto Etelä-Karjalaan on tyrehtynyt viime vuosien aikana

Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen arvelee, että yksi syy muuttovirran tyrehtymiseen voi olla se, että eteläkarjalaiset miehet eivät enää täytä venäläisten naisten kriteereitä avioliittomarkkinoilla.

MATTI SAARELA

LAPPEENRANTA. Venäläisten maahanmuutto Etelä-Karjalaan on vähentynyt viime

vuosina nopeasti.

– Rajamaakunnissa suurin suhteellinen pudotus on Etelä-Karjalan kohdalla,

Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen sanoo.

Venäjän talouteen perehtynyt Alanen on selvittänyt venäläisten

maahanmuuttoa. Hänen tuore tutkimuksensa aiheesta julkaistaan tammikuun

lopulla Tilastokeskuksen lehdessä Tieto&trendit.

Alasen mukaan selviä syitä siihen, miksi venäläisten nettomuutto

Etelä-Karjalaan on vähentynyt viime vuosina, on vaikea sanoa.

– Syitä juuri Etelä-Karjalan erityiseen laskuun en ole tässä eritellyt,

mutta itse maakunnalle asia on varmaankin yhden messun arvoinen.

Kiinnostavaa on että Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on suhteellisesti

pärjätty parhaiten viime vuosina, Alanen sanoo.

VENÄLÄISET ovat tärkein ryhmä, jos Etelä-Karjalaan halutaan uutta työvoimaa

maahanmuuttajista. Alasen mukaan 2000-luvun vaihteessa oli Venäjältä

muuttaneiden osuus lähes puolet kaikista Suomen maahanmuuttajista.

– Sen sijaan viime vuosina osuus on laskenut noin neljännekseen, hän sanoo.

Alasen mukaan viime vuosina tänne muuttaneet venäläiset voidaan jakaa

kolmeen luokkaan: paluumuuttajat, naimisiin menijät ja työhön tulijat.

Alanen viittaa tutkija Reija Kuhlman-Keskisen Kaakkois-Suomen kolmessa

maakunnassa asuvien venäläisten keskuudessa tekemään kyselyyn tulomotiiveista.

– Kyselyn mukaan suurin ryhmä oli paluumuuttajat, toiseksi suurimman ryhmän

perusteena oli naimisiinmeno ja loput tulivat pääosin työn perässä. Rajan

lähellä olevat alueet ovat etulyöntiasemassa avioliittomuutossa Venäjältä.

MELKEIN PUOLET, 44 prosenttia maahanmuuttajista on inkeriläisiä

paluumuuttaja. Avioliiton solmiminen suomalaisen kanssa on lähes yhtä suuri

syy Suomeen muuttoon. Avioliiton solmineiden osuus oli kyselyssä 42 prosenttia.

Alasen mukaan inkeriläisten paluumuutto jatkuu vielä noin kymmenen vuotta.

Rajan pinnassa olevat Itä- ja Kaakkois-Suomen maakunnat ovat pääasialliset

alueet, joihin avioidutaan Suomeen, ainakin periaatteessa.

– Ehkä väestön ikääntyminen Etelä-Karjalassa on vaikuttanut niin, ettei

maakunnassa ole enää yhtä paljon avioliittoikäisiä ihmisiä. Ehkä elintason

kohoamisen myötä, myös suomalaiselle puolisolle asetetaan Venäjällä

aikaisempaa suurempia vaatimuksia, Alanen arvelee.

KYSELYN mukaan joka kolmannen avioliiton solmineen venäläisen asuinpaikka

Suomessa määräytyi puolison kotipaikan mukaan ja neljännes ratkaisi

kotipaikkansa Suomessa ennestään asuvien tuttavien tai sukulaisten

sijainnin mukaan.

– On vaikea arvioida missä määrin tämän kyselyn tulokset heijastavat koko

venäläisen maahanmuuttajaväestön näkemyksiä. Voimme kuitenkin olettaa,

ettei muuttomotiivien jakauma muilla alueilla kovin paljon poikkeaa

Kaakkois-Suomen tilanteesta, Alanen sanoo.

Alanen uskoo, että tulevaisuudessa työnsaantiin liittyvät tekijät tulevat

entistä tärkeämmäksi kriteeriksi asuinpaikkaa valittaessa.

– Suomen sisäinen muuttoliike määräytyy paljolti työpaikan mukaan, joten

voimme olettaa, että jatkossa myös venäläisten tulijoiden osalta työpaikan

merkitys kasvaa muuton kohdealueena, Alanen aprikoi.

VENÄJÄN talous kasvaa vauhdilla, noin kolme kertaa nopeammin kuin Suomen

bruttokansantuote.

Alasen mukaan Suomen ja Venäjän syvä elintasokuilu täyttyy silti hitaasti.

Vuonna 2002 venäläisten ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli vajaa

kolmannes suomalaisten vastaavasta keskiarvosta.

Alasen mukaan Venäjän alueet eroavat kuitenkin toistaan paljon. Venäjän

keskimääräinen bruttokansantuote asukasta kohti ei välttämättä kerro juuri

mitään esimerkiksi pietarilaisten todellisesta elintasosta.

– Jos haluaisimme saada täysin oikean laskelman, Venäjän alueet pitäisi

laskea erikseen, Alanen sanoo.

Alasen mukaan Suomen ja Venäjän raja on myös huomattavan elintasoeron raja.

Periaatteessa se on myös peruste Suomeen suuntautuvalle muuttovirralle.

– Siirtolaisuus ei kuitenkaan koskaan noudata vain talouden lakeja, Alanen

sanoo.

Kuvateksti

Venäläisten nettomuutto on vähentynyt viime vuosina eniten Etelä-Karjalassa.

PÄIVI VIRTA-SALO

Kirjoittaja:
Matti Saarela