MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Venäläisten maahanmuutto Etelä-Karjalaan on vähentynyt viime
vuosina nopeasti.
Rajamaakunnissa suurin suhteellinen pudotus on Etelä-Karjalan kohdalla,
Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen sanoo.
Venäjän talouteen perehtynyt Alanen on selvittänyt venäläisten
maahanmuuttoa. Hänen tuore tutkimuksensa aiheesta julkaistaan tammikuun
lopulla Tilastokeskuksen lehdessä Tieto&trendit.
Alasen mukaan selviä syitä siihen, miksi venäläisten nettomuutto
Etelä-Karjalaan on vähentynyt viime vuosina, on vaikea sanoa.
Syitä juuri Etelä-Karjalan erityiseen laskuun en ole tässä eritellyt,
mutta itse maakunnalle asia on varmaankin yhden messun arvoinen.
Kiinnostavaa on että Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on suhteellisesti
pärjätty parhaiten viime vuosina, Alanen sanoo.
VENÄLÄISET ovat tärkein ryhmä, jos Etelä-Karjalaan halutaan uutta työvoimaa
maahanmuuttajista. Alasen mukaan 2000-luvun vaihteessa oli Venäjältä
muuttaneiden osuus lähes puolet kaikista Suomen maahanmuuttajista.
Sen sijaan viime vuosina osuus on laskenut noin neljännekseen, hän sanoo.
Alasen mukaan viime vuosina tänne muuttaneet venäläiset voidaan jakaa
kolmeen luokkaan: paluumuuttajat, naimisiin menijät ja työhön tulijat.
Alanen viittaa tutkija Reija Kuhlman-Keskisen Kaakkois-Suomen kolmessa
maakunnassa asuvien venäläisten keskuudessa tekemään kyselyyn tulomotiiveista.
Kyselyn mukaan suurin ryhmä oli paluumuuttajat, toiseksi suurimman ryhmän
perusteena oli naimisiinmeno ja loput tulivat pääosin työn perässä. Rajan
lähellä olevat alueet ovat etulyöntiasemassa avioliittomuutossa Venäjältä.
MELKEIN PUOLET, 44 prosenttia maahanmuuttajista on inkeriläisiä
paluumuuttaja. Avioliiton solmiminen suomalaisen kanssa on lähes yhtä suuri
syy Suomeen muuttoon. Avioliiton solmineiden osuus oli kyselyssä 42 prosenttia.
Alasen mukaan inkeriläisten paluumuutto jatkuu vielä noin kymmenen vuotta.
Rajan pinnassa olevat Itä- ja Kaakkois-Suomen maakunnat ovat pääasialliset
alueet, joihin avioidutaan Suomeen, ainakin periaatteessa.
Ehkä väestön ikääntyminen Etelä-Karjalassa on vaikuttanut niin, ettei
maakunnassa ole enää yhtä paljon avioliittoikäisiä ihmisiä. Ehkä elintason
kohoamisen myötä, myös suomalaiselle puolisolle asetetaan Venäjällä
aikaisempaa suurempia vaatimuksia, Alanen arvelee.
KYSELYN mukaan joka kolmannen avioliiton solmineen venäläisen asuinpaikka
Suomessa määräytyi puolison kotipaikan mukaan ja neljännes ratkaisi
kotipaikkansa Suomessa ennestään asuvien tuttavien tai sukulaisten
sijainnin mukaan.
On vaikea arvioida missä määrin tämän kyselyn tulokset heijastavat koko
venäläisen maahanmuuttajaväestön näkemyksiä. Voimme kuitenkin olettaa,
ettei muuttomotiivien jakauma muilla alueilla kovin paljon poikkeaa
Kaakkois-Suomen tilanteesta, Alanen sanoo.
Alanen uskoo, että tulevaisuudessa työnsaantiin liittyvät tekijät tulevat
entistä tärkeämmäksi kriteeriksi asuinpaikkaa valittaessa.
Suomen sisäinen muuttoliike määräytyy paljolti työpaikan mukaan, joten
voimme olettaa, että jatkossa myös venäläisten tulijoiden osalta työpaikan
merkitys kasvaa muuton kohdealueena, Alanen aprikoi.
VENÄJÄN talous kasvaa vauhdilla, noin kolme kertaa nopeammin kuin Suomen
bruttokansantuote.
Alasen mukaan Suomen ja Venäjän syvä elintasokuilu täyttyy silti hitaasti.
Vuonna 2002 venäläisten ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli vajaa
kolmannes suomalaisten vastaavasta keskiarvosta.
Alasen mukaan Venäjän alueet eroavat kuitenkin toistaan paljon. Venäjän
keskimääräinen bruttokansantuote asukasta kohti ei välttämättä kerro juuri
mitään esimerkiksi pietarilaisten todellisesta elintasosta.
Jos haluaisimme saada täysin oikean laskelman, Venäjän alueet pitäisi
laskea erikseen, Alanen sanoo.
Alasen mukaan Suomen ja Venäjän raja on myös huomattavan elintasoeron raja.
Periaatteessa se on myös peruste Suomeen suuntautuvalle muuttovirralle.
Siirtolaisuus ei kuitenkaan koskaan noudata vain talouden lakeja, Alanen
sanoo.
Kuvateksti
Venäläisten nettomuutto on vähentynyt viime vuosina eniten Etelä-Karjalassa.
PÄIVI VIRTA-SALO