Lappeenrannan kaupunginorkesterin taiteellinen johtaja korostaa, ettei
yhteistyökokeilu missään tapauksessa ole yhtä kuin Mikkelin ja
Lappeenrannan orkestereiden yhdistyminen. Söderblom harmittelee, että idea
taiteellisen hyvän syntymisestä on vaarassa hukkua epäluuloihin.
LIISA KUKKOLA
LAPPEENRANNAN ja Mikkelin kaupunginorkestereiden välistä yhteistyösopimusta
on Lappeenrannan kaupunginorkesterin kapellimestari Jan Söderblomin
mielestä luettu väärin, jos se tulkitaan automaattisesti orkestereiden
yhdistymissopimukseksi.
Tässä vaiheessa otetaan selvää, onko tälle alueelle ylipäätänsä koskaan
mahdollista muodostaa Saimaa Sinfoniettaa Mikkelin ja Lappeenrannan
orkestereista. Kukaan ei vielä tiedä, olisiko yhteinen orkesteri edes hyvä
idea, mutta olisi ikävää, jos edes sen mahdollisuutta ei tutkittaisi,
Söderblom sanoo.
Mikkelin kaupunginorkesterin luottamusmies, sellisti Yrjö Pulkkinen moittii
tapaa, jolla asiaa valmisteltiin. Hänen mielestään sopimus vietiin
lautakuntiin ja kaupunginjohtajien allekirjoitettavaksi keskeneräisenä,
eikä oleellisista asioista hänen mielestään keskusteltu riittävästi.
Mahdollisessa yhdistymisessä on sekä hyviä että huonoja puolia, mutta
sekin olisi ikävää, jos alkuperäinen idea sekä orkestereille että yleisölle
taiteellisesti palkitsevasta orkesterista hukkuisi asian ympärille
syntyneisiin epäluuloihin. Yhteistyökaudella on tarkoitus selvittää kaikki
edut ja haitat eikä todellakaan olla vain pakollinen vaihe ennen
yhdistymistä. On aivan eri asia puhua yhteistyöprosessista kuin
yhdistymisprosessista, niitä ei pidä sekoittaa toisiinsa, Söderblom vakuuttaa.
MIKKELILÄISTEN mielestä ennen yhteistyösopimuksen allekirjoittamista olisi
pitänyt pohtia kaupunkien välistä etäisyyttä, millä tavoin kahdesta eri
orkesterista syntyy taiteellisesti laadukas kokoonpano ja riittävätkö edes
Lappeenrannan ja Mikkelin soittajat tarpeeksi isoon orkesteriin. Lisäksi
mikkeliläiset epäilevät, että isompi Lappeenrannan orkesteri söisi pienemmän.
Jos vakansseja sitten joskus muutettaisiin niin että jousisoittajia
vaihdettaisiin puhaltajiksi jos sinfonietta-kokoonpano niin vaatii,
tarkoittaisi se meidän mielestämme sitä, ettei Mikkeli voisi enää toimia
omana yksikkönään vaan orkesterista tulisi Lappeenrannan orkesteri,
Pulkkinen uskoo.
Pulkkinen epäilee myös, ettei yhteistyökonserteista saada tarpeeksi näyttöä
siitä, kannattaako Saimaa Sinfonietta perustaa.
Yhteiskonsertteja on järjestetty ennenkin, mitä uutta tietoa niiden
järjestämisestä Saimaa Sinfoniettan kannalta nyt saataisiin, Pulkkinen kysyy.
Söderblomin mielestä neljän yhteiskonsertin järjestäminen vuodessa on eri
tilanne kuin yhden yhteiskonsertin järjestäminen joka toinen vuosi.
Tarkoitus on yrittää simuloida mahdollista yhdistymistä niin läheltä kuin
se näissä olosuhteissa ja nykyistä tilannetta kummassakaan kaupungissa
purkamatta on mahdollista, Söderblom sanoo.
Yrjö Pulkkinen kysyy, miksi yhteistyöstä piti tehdä kaupunginjohtajien
välinen sopimus, kun ennen riitti kauden aikana tehtävä yhteistyö ilman
sopimuksia.
Nyt tehtävä yhteistyö on entistä laajempaa ja vaatii toisenlaisen
struktuurin onnistuakseen, Söderblom vastaa.
REILUN SADAN kilometrin välimatka pitäisi Söderblomin mielestä saada
kurottua umpeen sillä, että matkan päässä pitäisi löytyä jotain niin hyvää,
että matka kannattaa tehdä.
Mitään kokoonpanoa ei voi eikä pidä synnyttää pakolla. Minä en ainakaan
halua olla sellaisen Ensemblen muodostaja, Söderblom vakuuttaa.
Ideaa Saimaa Sinfoniettasta ei ole synnytetty sen takia, että
säästettäisiin rahaa vaan että saataisiin enemmän orkesteria. Kysymys on
siitä, että orkesterit voisivat taiteellisesti päästä tilanteeseen, johon
ne eivät yksinään pääse: Mikkelissä kuultaisiin enemmän
sinfonietta-kokoonpanon musiikkia ja Lappeenrannassa samaa musiikkia
oikealla kokoonpanolla, Söderblom jatkaa.
Lappeenrannan kapellimestari tietää yhdistymisen olevan kaikissa
orkestereissa kirosana kuin myös sen, että prosessi on monimutkainen, minkä
vuoksi asioista pitää puhua avoimesti ja oikeilla nimillä.
Aina kun lähdetään rakentamaan jotain näin uutta, haastavaa ja
mielenkiintoista, kysymykset sekä epäluulot heräävät. Kun taiteelliset ja
käytännön kysymykset sekoittuvat ihmisten intohimoihin on asioita vaikea
käsitellä sekametelisoppana. Toivon, että mielessä pidettäisiin kirkkaana,
mistä ideassa alunperin oli kysymys: ottaa selvää, voiko Saimaa Sinfonietta
joskus syntyä tällä reseptillä, Söderblom sanoo.
ES-ARKISTO
Kuvateksti
Jan Söderblom korostaa Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkestereiden
välisen sopimuksen olevan yhteistyöstä ei yhdistymisestä. Syntyykö Saimaa
Sinfonietta joskus näistä aineksista on hänen mielestään aivan eri kysymys
ja aikanaan päätetään, kannattaako sellaista synnyttää.