Kuka määrää mitä kaupungissa saa näkyä?

Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen näyttely pohtii kaupunkitilaa ranskalaisen Jérôme ”G”Demuthin sekä lappeenrantalaisten Kalan ja Jäniksen katutaiteen kautta.

LIISA KUKKOLA

LAPPEENRANTA. Pariisin mellakat ovat saapuneet Lappeenrantaan ­ tosin vain

kuvina Kaakkois-Suomen valokuvakeskukseen.

Pariisilaisen Jérôme ”G” Demuthin Cityfoliossa valtavat mustavalkoiset

vedokset Pariisin kaupunkiympäristöstä ovat visuaalisia huutomerkkejä ja

vaativat katsojaa vastaamaan kysymykseen: kenelle kaupunki kuuluu ja kuka

saa määrätä, mitä sen seinille laitetaan kaikkien katsottavaksi. Pelkkiä

kaupallisia tiedotuksiako?

Perheellisen noin 30-vuotiaan katutaiteilijan piti itse saapua näyttelynsä

avajaisiin Lappeenrantaan, mutta saatuaan muutaman kuukauden kiinnityksen

suunnittelijaksi vaatefirmaan ei hän pääsyt paikan päälle kertomaan

kuvistaan ja työstään.

Demuthin mielestä katutaide on kaupunkilaisten julkista omaisuutta.

­ Pidän työskentelystä ulkoilmassa. Vaikka myöhemmin tähtäänkin

gallerioihin, tällä hetkellä työskentely kadulla on minun juttuni, Demuth

kertoo.

­ Nimi Cityfolio tulee siitä, että käytän kaupunkien seiniä omana

portfolionani. Tutkin tarkasti myös niitä hetkiä, kun teokseni saavuttavat

yleisön, hän jatkaa.

Demuth työskentelee ainoastaan filmikameran kanssa ja kuvaa noin rullan

viikossa vaikka kantaakin aina kameraa mukanaan.

­ Yritän löytää kohteikseni elämään kuuluvia pieniä elementtejä.

Tietokonetta saatan käyttää kuvan jatkotyöstämiseen. Lopputuloksen näen

kuitenkin mieluiten paperilla ­ ja seinällä.

VALOKUVAKESKUKSEN seiniä eivät huhtikuun näyttelyssä korista perinteiset

lasikehyksiin ahdetut teokset vaan seinänkokoiset julisteet ovat muuttaneet

koko näyttelytilan taideteokseksi. Installaatioon kuuluu myös Demuthin

stereokuvia, tarroja, postikortteja sekä värivalokuvadokumentteja hänen

töistään paikoilleen liisteröityinä juuri sellaisina hetkinä, kun

tavalliset kaduntallaajat kulkevat niiden ohi.

­ Kuvat ovat ajankohtaisia, jopa muodikkaita ja kyllä niistä selvä

kannanotto jopa poliittisuus on luettavissa. Onko kaupunki vain

kieltomerkkejä ja poliiseja pamppuineen? Ja kuka määrittelee, mitä

rakennusten julkisivuun saa liimata ja ovatko ihmiset pakotettu

kaupunkiympärsitössä katsomaan pelkästään mainoksia? Kenellä on

tekijänoikeus maisemaan, Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksen toiminnanjohtaja

Tommi Kähärä kyselee Jérôme ”G” Demuthin töiden innoittamana.

PIENEN GALLERIAN seinillä on esillä lappeenrantalaista katutaidetta.

Nimimerkkien Kala ja Jänis takaa löytyy noin 20-vuotiaat valokuvaajat,

jotka ovat dokumentoineet valokuviin ympäri Lappeenrantaa liimaamiaan ja

paljon mielenkiintoa herättäneitä tarragraffiteja.

Ympäri kaupunkia liimatut tarrat näyttäytyvät graffiteina vain yksittäisinä

kuvina mutta valokuvasarjassa ne kertovat tarinaa: milloin surullista

milloin onnellisempaa.

­ Dokumentointi on kokonaisuuden kannalta tärkeää, vain harvat näkevät

kaikki kuvat eivätkä välttämättä osaa yhdistää niistä tarinana toisiinsa,

Kala tai Jänis kertoo.

Homma on laitonta mutta tekijät itse haluavat töidensä herättävän ihmisissä

mielihyvää tai sen huomaamista, ettei elämä kulje niin kuin on suunniteltu.

­ Voi siinä olla kannanottoa kaupunkiarkkitehtuuriinkin, Jänis tai Kala sanoo.

• • •

Kaakkois-Suomen valokuvakeskus (Snelmanninkatu 13 A, Koljonlinna) Cityfolio

ja Kala&Jänis avoinna 30.3-­23.4. ke-­pe 12­-17, la-su 12­-16.

Pitkäperjantaina ja pääsiäispäivänä galleria suljettu.

MARLEENA LIIKKANEN

Kuvateksti

Tommi Kähärä tapasi Jérôme ”G” Demuthin ensimmäistä kertaa netissä, otti

yhteyttä pariisilaiseen tyyppiin ja nyt Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa

on esillä hänen näyttelynsä. Itsetuotettuna ja itse seinille liimattuna.

Kirjoittaja:
Liisa Kukkola