LEENA SALLINEN
LAPPEENRANTA. Kaukolämpö täyttää Lappeenrannassa tänä vuonna 40 vuotta. Sen
kunniaksi Lappeenrannan Energia Oy tarjoaa tänään Kaukon päivänä ilmaisen
sisäänpääsyn Lappeenrannan ja Lauritsalan uimahalleihin. Niissä on vielä
ekstrana asteen verran tavallista lämpimämpi vesi.
Muuten kaukolämpö viettää juhlavuottaan rutiinityön merkeissä. Sen työnä on
lämmittää 4 120 kiinteistöä, joihin kuuluu valtaosa Lappeenrannan
asukkaiden kodeista. Noin 85 prosenttia lappeenrantalaisista asuu
kaukolämmitetyssä talossa.
Kaukon päivänä on syytä tutustua tarkemmin tähän lämmönlähteeseen, ja
oppaaksi löytyy verkostopäällikkö Ami Kylliäinen Lappeenrannan
Energiaverkot Oy:stä.
Energiaverkot on Lappeenrannan Energian tytäryhtiö samoin kuin
Lappeenrannan Lämpövoima Oy.
Lämpövoima tuottaa kaukolämmön, myö siirretään se asiakkaille, Kylliäinen
määrittelee tytäryhtiöiden työnjaon.
LÄMMÖN LÄHDE on 97-prosenttisesti maakaasu, joka tulee Gasum Oy:n linjaa
pitkin Venäjältä ja menee Lappeenrannan Energian putkea pitkin Mertaniemen
voimalaitokselle. Siellä maakaasulla tuotetaan ensisijaisesti sähköä.
Sähkön teossa syntyy ylijäämälämpöä, josta tehdään kaukolämpöä,
Kylliäinen kertoo.
Lappeenrannassa kaukolämpökuorma kuitenkin ohjaa sähköntuotantoa.
Kaukolämpöä tuotetaan niin paljon kuin tarvitaan, ja jos samalla ei synny
tarpeeksi sähköä, sitä ostetaan lisää sähköpörssistä.
Kaukolämpöä syntyy kun maakaasulla lämmitetään vettä, tähän aikaan vuodesta
noin 110-asteiseksi.
Kuuma vesi lähtee putkia pitkin kiinteistöihin, joissa se siirtää lämpöään
talon lämmitys- ja käyttöveteen. Vedet eivät sekoitu, kontaktipintana on
vain lämmönsiirtolaite.
Mertaniemestä lähtenyt vesi palaa noin 50-asteisena takaisin
voimalaitokselle. Siellä se taas kuumennetaan ja laitetaan uudelle
kierrokselle.
TÄHÄN VEDEN kierrätykseen tarvitaan kaukolämpöverkosto, jonka pituus on
tätä nykyä 280 kilometriä.
Verkostossa kulkee kaksi putkea rinnakkain, toinen vie kuumaa vettä,
toinen tuo veden viilentyneenä takaisin, Kylliäinen kertoo.
Verkosto ulottuu melkein koko Lappeenrannan taajama-alueelle ja laajenee
uusiin lähiöihin. Niiden pientaloista Lappeenrannan energia saa valtaosan
uusista kaukolämpöasiakkaista, joita tulee vuosittain noin sata.
Verkostossa on myös aukkopaikkoja, etenkin vanhoilla pientaloalueilla kuten
Tykissä, Tirilässä ja Lapvedellä. Kylliäisen mukaan aukkoja täydennetään
sen mukaan kun kaukolämmöllä on kysyntää. Viime vuonna kaukolämpöön liittyi
22 vanhaa kiinteistöä.
KAUKOLÄMPÖÄ riittää, on ainakin tähän asti riittänyt, joka säällä. Jos
Mertaniemi ei pysty sitä kylliksi tuottamaan, otetaan käyttöön myös varalaitos.
Parasta aikaa on käynnissä Mertaniemen lisäksi Ihalaisen lämpökeskus,
maakaasulla sekin. Huippupakkasilla käynnistetään myös Skinnarilan
lämpökeskus, joka käyttää kevyttä polttoöljyä. Kaiken varalta
Lappeenrannassa on vielä pieni lämpökeskus Lauritsalassa, Karhuvuoressa ja
Kahilanniemessä.
Pakkasen lisäksi lappeenrantalaisille aiheuttaa vilunväreitä ajatus
maakaasun tulon tyrehtymisestä. Entä jos Venäjä pistää kaasuhanat kiinni?
Tarvittaessa myös Mertaniemi ja Ihalainen voidaan panna pyörimään
kevyellä polttoöljyllä, Kylliäinen rahoittaa.
LAPPEENRANNAN Energia pyrkii nyt vähentämään riippuvuuttaan maakaasusta
hinnan takia. Maakaasu kallistui viime vuodesta tähän vuoteen yli 40
prosenttia.
Vaihtoehtoina esillä ovat olleet haketta tai turvetta käyttävän biokattilan
teko Mertaniemeen tai yhteistyö Kaukaan kanssa. UPM aikoo tehdä Kaukaan
tehtaille uuden voimalaitoksen, joka käyttää pääasiassa tuotannossa
syntyvää kuorta, hakkuutähteitä ja lietettä.
PEKKA HÖLKKI, LEENA SALLINEN
Kuvatekstit
Lämmön asiantuntija Elli-kissa asuu kaukolämmitetyssä asunnossa ja viihtyy
lämpöpatterien vieressä. (Ylinnä) Kaukolämpöä syntyy Ihalaisen
lämpölaitoksella. Punaisissa koteloissa on kaasupoltin ja isoissa pyöreissä
säiliöissä lämmitettävä vesi. (Alhaalla vasemmalla). Verkostopäällikkö Ami
Kylliäinen tutkii polttimelle menevän kaasun painetta Ihalaisen
lämpölaitoksella. (Keskellä oikealla). Mertanimen voimalaitos
Voisalmensaaressa on Lappeenrannan kaukolämmön varsinainen valmistaja.
Siellä on yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto.
Kaukolämpö Suomessa
Kaukolämmitys alkoi 1950-luvulla, nykyisin kiinteistöjen yleisin
lämmitysmuoto noin 50 prosentin markkinaosuudella.
Tarjolla lähes kaikissa taajamissa. 2,4 miljoonaa suomalaista asuu
kaukolämpötaloissa.
80 prosenttia Suomen kaukolämmöstä syntyy voimalaitoksien yhdistetyssä
sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, loput lämpökeskuksissa.
Energianlähteenä maakaasu (39 %), kivihiili (26%), turve (18%), puu (10%)
ja öljy (5%).
Kuluttajalle helppo ja ympäristölle ystävällinen lämmitysmuoto, mutta hinta
nousi viime vuonna 40 prosenttia.
Lähde: www.energia.fi
Kaukolämpö Lappeenrannassa
Kaukolämmitys alkoi kaupungissa vuonna 1966.
Tuottaja kaupunkiyhtiö Lappeenrannan Energia Oy.
Tulee Mertaniemen voimalaitoksesta, jossa sähkön ja lämmön yhteistuotanto.
Varalaitoksina viisi lämpökeskusta.
lähteenä maakaasu (97%) kevyt polttoöljy ja teollisuuden jätelämpö.
85 prosenttia lappeenrantalaisista asuu kaukolämpötalossa.
Lähde: Lappeenrannan Energia Oy