Yleislakko 50 vuotta sitten sujui rauhallisesti Etelä-Karjalassa

Lehdet eivät ilmestyneet kolmeen viikkoon. Huhut liikkuivat valtoimenaan. Muualla maassa oli kahakoita ja yhteenottoja.

URPO LAANINEN

TASAN 50 VUOTTA sitten alkanut yleislakko sujui rauhallisesti

Etelä-Karjalassa ja koko Kymen läänissä. Lehdet eivät ilmestyneet 19 päivää

kestäneen lakon aikana, mutta Etelä-Saimaa ei kertonut lakon jälkeen

mistään kummemmista järjestyshäiriöistä.

Itse asiassa lehti kirjoitti hyvin vähän yleislakon aikaisista

paikallisista tapahtumista. Suurin osa uutisista oli STT:n valtakunnallista

aineistoa.

Lakkolaisten ja järjestysvallan välillä tapahtui toki ympäri maata paljon

yhteenottoja. Etelä-Saimaa kertoi lakon jälkeen, että mellakoissa

loukkaantui koko maassa 60 poliisimiestä. ­ Kymen läänissä oli suhteellisen

rauhallista, eikä sieltä ilmoitettu pahoinpitelyjä, mutta muutamia

kuulusteluja on jouduttu suorittamaan, Etelä-Saimaa kirjoitti 28. maaliskuuta.

LAPPEENRANNASSA oli Etelä-Saimaan uutisten perusteella jännittävin tilanne,

kun SAK kehotti 4. maaliskuuta kaupunkien sähkölaitoksia katkaisemaan

sähkövirran jakelun niille polttoaineasemille, jotka eivät noudattaneet

SAK:n lakko-ohjeita.

Kaupunginhallitus katkaisi yhdeltä huoltoasemalta sähkön jakelun. Sen

suurempaa bensiinisotaa maakunnassa ei taidettu käydä, eikä ainakaan

Etelä-Saimaa informoinut lukijoitaan sen enempää.

Maalaisliiton ehdokas Urho Kekkonen astui presidentin virkaan samana

päivänä, kun yleislakko alkoi. Maalaisliitto ja SDP muodostivat maaliskuun

alussa yhdessä K.A. Fagerholmin hallituksen. Maalaisliiton silloinen

äänenkannattaja Etelä-Saimaa julkaisi tasapuolisesti myös SDP:n ja SAK:n

kannanottoja, ja myös kommunistien Hertta Kuusinen sai äänensä kuuluville.

YLEISLAKON syynä oli maidon ja muiden hintojen nousu. SAK vaati korotusten

perumista tai 12 markan palkankorotusta tuntipalkkoihin. Se sai läpi

vaatimuksensa. Lakko päättyi maanantaina 19. maaliskuuta 1956.

Pääministeri Fagerholm totesi, että hallitus oli jokseenkin voimaton.

Hallituksen ainoa keino olisi ollut sotatilan julistaminen.

Fagerholm piti erityisen huonona, että päivälehdet oli vedetty työtaistelun

piiriin. Niinpä lakon aikana ilmestyi vain SAK:n Palkkatyöläinen. Huhut ja

liioittelu saivat siivet alleen. Koko maan käsittäviin mielenosoituksiin

osallistui 16. maaliskuuta STT:n mukaan 190 000 ihmistä, ja ilmeisesti

Lappeenrannassakin tuhansia, mutta Etelä-Saimaa ei kertonut asiasta mitään.

SEPPO RAUTIOVAARA

Kuvateksti

Etelä-Saimaan etusivu 1.3.1956. Yleislakko alkoi. Toinen iso uutinen olivat

uutuuttaan kiiltävät Convair-koneet, jotka lentoyhtiö Aero sai käyttöönsä.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen