MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Suomalaisilla pk-yrityksillä on mennyt jo pitkään hyvin ja menee edelleen. Keskiviikkona julkistetun vuoden 2006 ensimmäisen suhdannebarometrin mukaan 44 prosenttia yrittäjistä uskoo suhdanteiden paranevan ja vain kahdeksan prosenttia ennustaa niiden huononevan seuraavan vuoden aikana.
Eteläkarjalaisten pk-yritysten näkemykset kuluvan vuoden suhdanteista ovat hyvin samanlaisia kuin yrittäjillä Suomessa yleensäkin. Eteläkarjalaisten yrittäjien mielialat vaihtelevat kuitenkin rajummin kuin maassa keskimäärin.
Vuoden 2005 alussa maakunnan yrittäjät olivat onnensa kukkuloilla ja vuoden lopulla käytiin syvässä notkossa. Vuoden 2006 ensimmäisessä suhdannebarometrissä ollaan jälleen matkalla huipulle.
Suomen Yrittäjät ry:n ja Finnvera Oyj:n uusin suhdannebarometri perustuu kyselyyn, johon vastasi noin 3 400 yritystä koko maassa. Etelä-Karjalasta otannassa oli mukana 82 yritystä.
Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jukka Korkeila arveleekin, että barometrin tuloksissa on Etelä-Karjalassa hieman tavallista enemmän satunnaista vaihtelua. Se selittää edellisen suhdannebarometrin ”hitonmoisen” kuopan.
Korkeilan ja Finnveran puolesta tuoretta barometria esitelleen rahoituspäällikkö Pauli Tuomisen mukaan rahoitus on nyt yksi pk-yritysten pienimmistä ongelmista. Sen sijaan yrityksiltä puuttuu sekä investointikohteita että investointihaluja.
YRITYSTEN mahdollisuutta laajentaa toimintaansa Etelä-Karjalassa rajoittaa myös paheneva työvoimapula. Johtajien ja toimihenkilöiden rekrytointi onnistuu vielä joten kuten, mutta pystyvien työnjohtajien ja ammattitaitoisten työntekijöiden löytäminen on maakunnassa tavallista vaikeampaa.
Pietarin alueen nopeasti kasvavat markkinat ja Venäjän tarjoamat suuret mahdollisuudet houkuttelevat eteläkarjalaisia yrityksiä. Korkeila laskee, että jo tällä hetkellä Venäjällä toimii parikymmentä eteläkarjalaista pk-yritystä.
Vielä useampi haluaisi mukaan. Peräti 91 prosenttia barometrin kyselyyn vastanneista eteläkarjalaista yrittäjistä halusi laajentaa yrityksensä tuotantoa tai toimintaa Venäjälle. Kiinaan tai Intiaan mieli yhdeksän prosenttia vastanneita.
Uskallusta kuitenkin vielä puuttuu tai ulkomaan operaatiot halutaan hoitaa varman päälle, sillä yksikään kyselyyn vastanneita ei aikonut ottaa ulkopuolista rahoitusta yrityksen kansainvälistymiseen.
TUOMISEN mukaan eteläkarjalaisten yritysten investointihalut ovat hieman alamaissa. Kun koko Suomessa 11 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä luokitteli yrityksensä voimakkaasti kasvuhakuiseksi, Etelä-Karjalassa tällaisia superyrittäjiä oli vain kuusi prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus oli kuitenkin Etelä-Karjalassa hienoisessa kasvussa.
Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä oli Etelä-Karjalassa nyt yhteensä 45 prosenttia. Koko maassa näiden voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavien pk-yritysten osuus on 50 prosenttia. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuudet Etelä-Karjalassa ja koko maassa ovat kuitenkin laskeneet syksyn 2005 tilanteeseen verrattuna.
YRITYSTEN ja niiden sijaintikuntien yhteiselo ei ole Etelä-Karjalassa parhaalla mahdollisella tolalla. Yrityksen sijaintikuntaan ollaan Etelä-Karjalassa edelleen tyytymättömämpiä elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta kuin koko maassa keskimäärin.
Tyytyväisimpiä Etelä-Karjalassa sijaitsevat pk-yritykset ovat viihtyisyyteen asuinympäristönä ja toimitilojen sekä tonttien saatavuuteen. Tyytymättömiä alueen yrittäjät ovat sijaintikunnan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön, elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan ja sopivan työvoiman saatavuuteen.