KAISA JUNTUNEN
VANHUSTYÖHÖN ON erittäin vaikea löytää henkilöstöä. Tuore sosiaalibarometri
kertoo, että 40 prosenttia Suomen kunnista on vaikeuksissa liian vähäisen
sosiaalitoimen henkilöstön vuoksi. Tutkimus osoittaa, että erityisen vaikea
on löytää väkeä vanhusten hoitoon.
Ongelmat ovat tuttuja Etelä-Karjalassa. Niin kaupungeissa kuin
pikkukunnissakin kamppaillaan henkilöstöongelmien kanssa.
LEMIN PALOLAKODIN hoitajatilanne ei näytä valoisalta. Ensi kesäksi ei ole
löytynyt yhtään sairaanhoitajaa kesälomasijaiseksi.
Tarvitsisimme kaksi sairaanhoitajaa, huokaa vt. osastonhoitaja Arja Supperi.
Supperi toteaa, että Lemille on vaikea houkutella nimen omaan sairaanhoitajia.
Ammattien väliset erot näkyvät. Perus- ja lähihoitajia on helpompi saada.
Supperi uskoo, että kulkuyhteydet ovat yksi ongelma. Nuorilla
sairaanhoitajilla ei ole välttämättä autoa, jolla kulkea maalle töihin.
Sekään ei auta, että Lemi pystyy tarjoamaan hieman parempaa palkkaa kuin
kaupungit.
Palolakodin hoitajatilanne on niin huono, että Etelä-Suomen lääninhallitus
on antanut asiasta huomautuksen. Hoitolaitoksessa pitäisi olla peräti viisi
koulutettua hoitajaa enemmän.
Kunta on tehnyt suunnitelman asian korjaamiseksi, mutta ei kerralla voi
perustaa viittä uutta vakanssia, Supperi toteaa.
Henkilökuntavajetta on, Supperi summaa.
LAPPEENRANNASSA vakinaisiin virkoihin riittää hakijoita, mutta
lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ei tahdo löytyä tekijöitä.
Tilanne on huonontunut viimeisen vuoden aikana, toteaa vanhusten
palvelujen johtaja Merja Tepponen.
Tepponen harmittelee sitä, ettei vanhustyö kiinnosta nuoria.
Lähihoitajaopiskelijat valitsevat hanakammin lapsi- ja nuorisotyön
suuntautumisvaihtoehdon.
Tähän vaikuttaa vanhustyön saama kielteinen julkisuus. Televisiossakin
puhutaan aina vain vanhustyön ongelmista, Tepponen arvelee.
Imagon nosto on yksi vanhustyön suurista haasteista.
Yritämme vaikuttaa imagoon kertomalla kuinka monipuolisesta työstä on
kyse. Vanhustyötä voi tehdä muun muassa kodeissa, sairaaloissa ja
vanhainkodeissa, ja suuntautumisvaihtoehtoja on monia.
On mahdollista erikoistua vaikka dementiahoitajaksi, Tepponen markkinoi.
Työpaikkojen ilmapiirillä on oma vaikutuksensa alan vetovoimaan.
Henkilökunnan kanssa olemme keskustelleet työharjoittelussa olevien
opiskelijoiden kohtaamisesta. Opiskelijoista jokainen on mahdollinen tuleva
työntekijä, Tepponen sanoo.
LÄHIHOITAJAT Carita Malinen ja Miia Kolari kertovat, että sijaispula
vaikuttaa heidän työhönsä.
Kun väestä on pulaa, niin sitten tehdään tuplavuoroa, Kolari toteaa.
Malinen ja Kolari ovat kumpikin määräaikaisissa työsuhteissa. Kumpikin
heistä on tehnyt monta vuotta sijaisuuksia ja vakituinen paikka siintelee
haaveena mielessä.
Miia Kolari työskentelee tällä hetkellä Lehmuskodissa. Carita Malinen on
puolestaan kiertävä sijainen. Hän työskentelee 13 eri osastolla ja myöntää,
että kiertäminen käy joskus voimille.
Mutta täytyy sanoa, että on kiertäminen myös hyvin opettavaista, Malinen
huomauttaa.
Sekä Malinen että Kolari kokevat olevansa omalla alallaan.
Voisin kouluttautua alalla eteenpäin, Malinen sanoo.
Sosiaalibarometri on vuosittain julkaistava ajankohtaisselvitys
hyvinvoinnista ja palveluista. Vuoden 2006 barometriin on vastannut 702
sosiaali- ja terveysalan johtajaa.