Kaupunkilaisten ääni ei kuulu päätöksissä Imatralla

PETTERI VÄRTÖIMATRA. Kunnallispoliittinen päätöksentekokulttuuri saa kaupunk

PETTERI VÄRTÖ

IMATRA. Kunnallispoliittinen päätöksentekokulttuuri saa kaupunkilaisilta epäluottamuslauseen Imatralla. Kaksikolmasosaa imatralaisista uskoo, että tavallinen kansalainen ei juuri saa ääntään kuuluviin Imatran asioista päätettäessä.

Imatralaisten näkemys käy ilmi Etelä-Saimaan mielipidemittauksesta, jossa huhtikuun toisella viikolla reilulta kolmeltasadalta yli 15-vuotiaalta kaupunkilaiselta kysyttiin tavallisen imatralaisen mahdollisuudesta saada äänensä esiin kotikaupunkinsa päätöksenteossa.

Pessimistisimmin omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin Imatralla suhtautuvat naiset, 30-65-vuotiaat, työelämässä mukana olevat sekä yli neljän hengen taloudessa asuvat imatralaiset.

KAUPUNGINVALTUUSTON rivivaltuutetut ymmärtävät työnantajakollektiivinsa turhautuneisuuden ja jakavat sen osittain jopa omakohtaisesti. Toimimattoman kansalaisdemokratian synnyttämän tuskan sijasta he lisäisivät imatralaisten tietoa kaupunkinsa asioista.

– Päättäjät pitävät kaupunkilaiset aikamoisessa pimennossa, vaikka valon antaminen olisi meidän poliitikkojen asia, sillä veronmaksajien asiallahan tässä ollaan. Asukkaita pitäisi informoida paremmin Imatran asioista, Emilio Urpalainen (kok.) sanoo.

– Kaupunkilaisille järjestetään erilaisia tilaisuuksia esimerkiksi kaavoituksista ja kouluasioista, mutta päätöksiin nämä tilaisuudet eivät vaikuta. Vanhempien antamista evästyksistä ei ole mitään hyötyä, Anssi Piirainen (vas.) kertoo.

IMATRALAISET pitävät kyselyn mukaan kotikaupunkinsa päätöksentekoa varsin omavaltaisena ja salamyhkäisenä sisäpiirileikkinä. Hiljattain uusilla kuntaliitospuheilla julkisuudessa ollut Jouni Eerola (sd.) on havainnut saman.

Kuluvalla valtuustokaudella rivivaltuutetusta kaupunginhallitukseen kohonnut niin sanottu kakkosketjulainen myöntää, että hallitus toimii varsin pitkälle päätöksentekoareenana, jolloin valtuustolle jää vain muodollinen napinpainajan rooli. Eerola perääkin uutta päätöksentekokulttuuria.

– Päätöksentekokulttuuria pitäisi muokata niin, että asioita tuotaisiin enemmän julki jo ennen päätöksentekoa kansalaiskeskustelun synnyttämiseksi. Lisäksi pitäisi luoda kanavia, joita pitkin kaupunkilaiset pääsisivät paremmin päättäjien pakeille.

Kirjoittaja:
Petteri Värtö