Laatokanlohta siirretään Hiitolanjoessa patojen yli

PÄIVI VENTORAUTJÄRVI. Laatokanlohen luontaiselle kannalla olisi hyviä kasvua

PÄIVI VENTO

RAUTJÄRVI. Laatokanlohen luontaiselle kannalla olisi hyviä kasvualustoja myös joessa olevien voimaloiden yläpuolella. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen apulaistutkija Matti Vaittinen selvitti viime kesän aikana olosuhteita Hiitolanjoen lisäksi myös Silamus-, Torsan-, Sara-, Saaren- ja Lohijoessa sekä Lohiojassa.

Tulevan kesän aikana suoritetaan muutaman kutuparin siirto Kangaskosken voimalan alapuolelta Ritakosken voimalan yläpuolisiin vesistöihin. Näin lohilla on mahdollista vaeltaa Silamusjoen, Silamuksen ja Torsanjoen kautta aina Torsanjärveen asti.

– Erittäin hyvä toimenpide. Täydelliseen valvontaan emme tietenkään pysty, mutta luotamme kalastajien moraaliin. Annamme suosituksen, että jos siirtolohi nappaa, se laskettaisiin takaisin, kaavailee Rautjärven kalastusalueen esimies Hannu Lattu.

– Tietysti toivomme, että jatkossa Hiitolanjoessa on toimivat kalatiet, sanoo kalabiologi Kauko Poikola ympäristökeskuksesta.

Matti Vaittisen tekemä tutkimus paljasti houkuttelevia näkymiä kalataloudellisesti Hiitolanjoesta. Lohien ja taimenien poikastuotantoon soveltuvaa koskipinta-alaa löytyy Suomen puolelta nykyisellään 2,7 hehtaaria. Lohikaloilla soveltumatonta virta-aluetta on vielä huomattavan paljon.

– Jos kaikki kosket kunnostettaisiin ja ennallistettaisiin, nousisi tuottavan koskipinta-alan määrä viiteen hehtaariin. Tämä kaksinkertaistaisi lohikalojen käytössä olevan pinta-alan, sillä koskipinta-alaa on joessa Venäjän puolella noin viisi hehtaaria, Vaittinen kertoo. Nykyiset koskialueet pystyisivät tuottamaan 5 500-11 000 järvilohen tai taimenen vaelluspoikasta. Jos koskialueita olisi viisi hehtaaria, määrä kaksinkertaistuisi.

Suomen puoleisilla toimenpiteillä voi jatkossa olla ratkaiseva merkitys koko luontaisen laatokanlohen tulevaisuuden kannalta. Venäläiset kalastusasiantuntijat ovat kertoneet, että laatokanlohi lisääntyy Venäjän puolella enää luontaisesti vain Syskylän- ja Tulemanjoessa.

PÄIVI VENTO

Kuvateksti

Hiitolanjokea kunnostettiin viime syksynä lohikaloille sopivammaksi. Viime kesänä joesta pyydettiin jo useita kymmeniä lohia.

Kirjoittaja:
Päivi Vento