MATTI VEIJALAINEN
IMATRA. Karjalaisen kotitalomuseon rakennusten kunnostus jatkuu Imatralla historian havistessa työmenetelmissä ja materiaaleissa.
Kesän työmaa on museoalueen vanha puimariihi. Riihi saa uuden pärekaton talkoilla, joiden vetäjiksi kaupunki on värvännyt Jääsken Maamiesseuran ja Työväen Sivistysliiton paikallisen opintojärjestön.
Järjestöjen mestareilla on kokemusta kotitalomuseon muiden piharakennusten kattamisesta. Uutta on tällä kertaa materiaali. Maamiesseuran miehet Tapio Suojapelto ja Rauno Kärkäs kertovat, että puimariihen katolle kokeillaan haapapärettä.
Esitutkimus osoitti työmaan haastavaksi. Vanha kate on uusittava pohjarakenteita myöten, joten työtä riittää muutamaksi iltapuhteeksi.
Talkooisännät toivovat apujoukkoja. Panoksensa voivat kotiseututyöhön antaa kaikki halukkaat. Avoimet talkoot järjestetään 13.-14. kesäkuuta. Palkaksi on luvassa soppaa ja soittoa.
– Kattamisen taidon oppii äkkiä. Mukaan tarvitsee vain oman vasaran, Rauno Kärkäs sanoo.
Riihipäreiden tekoa on myös mahdollisuus päästä seuraamaan. Höyläys alkaa Näträmälän sirkkelisahalla tänä iltana.
MUSEOINTENDENTTI U. Juhani Pulkkisen mukaan tarkoitus on, että pärekattotalkoiden jatkuessa niiden vaiheet tallennetaan kannolta katolle asti filmille dokumentiksi menneiden aikojen työtavoista. Talkooaktiiveille Pulkkinen kumartaa syvän kiitoksen.
– Kotitalomuseon tällaiseen kunnostukseen kaupungin omat voimat eivät riitä.
Seuraava suuri haave on kotitalomuseon päärakennuksen kattaminen. Vuodelta 1806 peräytyvä rakennus on tuotu Imatralle Taipalsaaren Ahokkalan kylästä.
Välillä Jääsken miehet ehtivät myös muualle. Siitolan kartanon päärakennus saa remonttiinsa annoksen eksotiikkaa, kun uusi päätykolmioseinä pinnataan kuusipäreillä.
KOTITALOMUSEON tavoin Imatralla herää kesäsesonkiinsa teollisuustyöväen asuntomuseo Ritikanrannassa.
U. Juhani Pulkkisen mukaan enteet lupaavat Ritikan museolle vilkkainta kesää aikoihin. Kyselyjä alueen historiasta on alkanut tulla entistä enemmän. Kiinnostuksen takaa Pulkkinen löytää selvän syy-yhteyden.
– Buumia on alkanut nostattaa Laila Hirvisaaren viime syksyn kirja, Pulkkinen kertoo.
Hirvisaaren Imatra-sarjan avausteoksen tapahtumat sijoittuvat suurelta osin vanhojen patruunoiden aikaan ja heidän työväkensä koti- ja asuinpiiriin.
Kaupungin museoväki toivoo imatralaisten löytävän paikkakunnan ulkomuseot myös juhlapaikkoina. Ne soveltuvat kesäisin hyvin vaikkapa sukukokousten tai syntymäpäiväjuhlien pitoon, vaikkei museoita olekaan suoranaisesti näihin tarkoituksiin markkinoitu.
– Tällaisten tilaisuuksien järjestäminen on täysin mahdollista, Pulkkinen lupaa.
Kulttuurihistoriallinen kaupunginmuseo on alkanut vetää hyvin uusissa kulttuurikeskuksen tiloissaan. Väliaikatiedot viittaavat Pulkkisen mukaan siihen, että museo tulee jatkossa pääsemään tavoitteeseensa 10 000 kävijästä vuodessa.
Kulttuurihistoriallinen museo muutti Neitsytniemestä Mansikkalaan vuosi sitten. Sisäänajovaiheen vieraita on ollut yli 5 000.
Karjalainen kotitalomuseo ja Ritikan asuntomuseo ovat avoinna 1.6.-31.8. ti-su klo 10-18. Kulttuurihistoriallinen kaupunginmuseo on kesällä avoinna ma-to klo 10-19 ja pe klo 10-16.
MATTI VEIJALAINEN
Kuvateksti
Intendentti U. Juhani Pulkkinen (oik.) ja asiantuntija Rauno Kärkäs havaitsivat kotitalon riihen katteen niin haperoksi, että uusi pärekatto on tehtävä uusiksi aluspuista lähtien.