Keskusta näivettyy kävelyalueiden vähyyteen

Asiantuntijoiden mielestä Lappeenrannan keskusta pärjää kävelyalueita lisäämällä. Joka puolella kävelykatuja on ensin vastustettu ja jälkikäteen kiitelty.

ANNE KOTIHARJU

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan tuntevien keskustan kehittämisen ja kaupan alan

asiantuntijoiden mielestä keskustan kasvu tukahtui jo kävelyalueiden

puutteeseen. Etenkin Valtakatu on jätetty heitteille, kun investointeja ja

vetovoimaa tuovia kävelyalueita ei ole tehty.

Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Tiina Oksala-Leino arvioi

Lappeenrannan olevan pattitilanteessa.

­ Lappeenranta on juuri niitä kaupunkeja, jossa todella toivoisi viimein

jotain tapahtuvan. Ongelmana on, että on paljon keskustan ulkopuolella

olevia suurmyymälöitä, mutta keskustan ainoaksi vastavedoksi on jäänyt

pieni Oleksi.

Oksala-Leino ihmettelee, ettei kävelykatuvastustus ole hellittänyt.

­ Vastustus on vähentynyt huomattavasti muualla, kun on nähty ympärillä

niin paljon onnistuneita esimerkkejä. En tiedä yhtään tapausta, että

kävelykatuinvestointi olisi epäonnistunut. Päinvastoin. Aina on ensin

vastustettu ja jälkikäteen kiitetty. Kauppa saattaa niitä vastustaa sen

kaupanedusparkkipaikan takia. Aivan perusteettomasti.

ERIKOISKAUPAN liitto on mukana Elävä kaupunkikeskusta -yhdistyksessä.

­ Keskustasta pitää luoda samanlainen kuin hyvä kauppakeskus on; se on se

idea. Kävelyalueita voi vielä vahvistaa katulämmityksellä ja kattamisella.

Epäilyt siitä, etteivät lappeenrantalaiset osaisi muuttaa tapojaan ja

käyttää esimerkiksi pysäköintihallia, ovat kaupan edusnaisen mielestä

turhia. Syöttöliikenteen keskustaan pitää toki toimia hyvin.

­ Jos epäluuloja vain on, kannattaa tehdä kiertokäynti suomalaisiin

kaupunkikeskustoihin, sanoo Lappeenrannassa usein sukuloiva Oksala-Leino.

KAUPAN ALAN konsultti Tuomas Santasalo ei voi muuta kuin ihmetellä

Lappeenrannan tilannetta.

­ Jos ei kohta jo jotain tehdä, huonoa seuraa. Liiketoiminta olisi voinut

kehittyä huomattavasti paremmin, jos jo olisi satsattu kävelyalueisiin.

­ Kävelykeskustainvestoinnit johtavat nopeutuneeseen yksityisten

investointitahtiin. Tuoreimpana esimerkkinä Joensuussa kaupungin

investointi kävelykatuun poiki kymmenkertaiset yksityiset investoinnit ja

niiden lisäksi on tulossa lähikortteliin vielä tavaratalo.

­ Olennaista tässä on se, että ihmiset hakeutuvat entistä hanakammin

keskustaan ja liikkuvat siellä enemmän. Keskustasta tulee yhtenäinen

shoppailualue, ihmiset liikkuvat siellä vapaasti jalan ja kohtaavat

erilaisia palveluja. Tämä konsepti toimii vain kävelyalueilla.

Santasalo viittaa muutoksen pelkoon.

­ Onhan se niin, että jos yhtäkkiä kaupan liikevaihto kasvaa 30 prosenttia,

niin kyllähän se rauhallinen elo siitä vähän häiriintyy.

Santasalon mielestä kävelykeskusta on hyvin saavutettavissa.

­ Keskustaan pääsee entiseen tapaan autolla ja uudet pysäköintimallit kyllä

oppii. Koulukatua pitkin pääsee ajamaan läpikin.

LUKUISIIN KESKUSTOJEN kehitysprojekteihin osallistunut lappeenrantalainen

arkkitehti Mikko Heikkilä vakuuttaa, etteivät asiantuntijat ja gallupeissa

kävelykatua vastustavat asukkaat välttämättä ole eri linjoilla.

­ Kyselyissä kaupunkilaiset ovat olleet sitä mieltä, että kaupungin

keskipiste sijaitsee Valtakadun ja Kauppakadun risteyksen tienoilla.

Lisäksi on nähty, että jalankulkua ja pyöräilyä pitäisi helpottaa

nimenomaan Valtakadulla.

Heikkilä tuntuu uskovan, että jos lappeenrantalaiset pääsisivät nyt

kävelykatu-Valtakadun makuun, siitä ei millään enää luovuttaisi.

­ Lappeenrannassa pitäisi olla 370 metriä kävelykatua, jotta päästäisiin

suomalaiseen keskitasoon. Pohjoismaisittain Lappeenrannan kokoisessa

kaupungissa olisi keskimäärin 880 metriä kävelykatua.

Heikkilän mukaan kävelykeskusta syntyisi viidessä vuodessa vuotuisilla noin

miljoonan euron satsauksilla. Kävelykadun rakentaminen nostaa kadun

rakentamisen hintaa noin 30 prosentilla.

ARKKITEHTITOIMISTO MIKKO HEIKKILÄ OY

Kuvateksti

Valtakadusta kävelykatuna on tehty vuosien varrella erilaisia visioita,

joista tässä yksi.

Kolme teesiä

kävelykeskustoista

Suomen jokaista kävelykeskustaa on vastustettu.

Suomen jokainen kävelykeskusta on ollut kaupallisesti onnistunut ja

ihmiset ovat olleet tyytyväisiä.

Suomen yhtään kävelykeskustaa ei ole palautettu autokaduiksi. Ei ole

tehty edes sellaisia aloitteita.

Lähde: Mikko Heikkilä

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju