ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan tuntevien keskustan kehittämisen ja kaupan alan
asiantuntijoiden mielestä keskustan kasvu tukahtui jo kävelyalueiden
puutteeseen. Etenkin Valtakatu on jätetty heitteille, kun investointeja ja
vetovoimaa tuovia kävelyalueita ei ole tehty.
Erikoiskaupan liiton toimitusjohtaja Tiina Oksala-Leino arvioi
Lappeenrannan olevan pattitilanteessa.
Lappeenranta on juuri niitä kaupunkeja, jossa todella toivoisi viimein
jotain tapahtuvan. Ongelmana on, että on paljon keskustan ulkopuolella
olevia suurmyymälöitä, mutta keskustan ainoaksi vastavedoksi on jäänyt
pieni Oleksi.
Oksala-Leino ihmettelee, ettei kävelykatuvastustus ole hellittänyt.
Vastustus on vähentynyt huomattavasti muualla, kun on nähty ympärillä
niin paljon onnistuneita esimerkkejä. En tiedä yhtään tapausta, että
kävelykatuinvestointi olisi epäonnistunut. Päinvastoin. Aina on ensin
vastustettu ja jälkikäteen kiitetty. Kauppa saattaa niitä vastustaa sen
kaupanedusparkkipaikan takia. Aivan perusteettomasti.
ERIKOISKAUPAN liitto on mukana Elävä kaupunkikeskusta -yhdistyksessä.
Keskustasta pitää luoda samanlainen kuin hyvä kauppakeskus on; se on se
idea. Kävelyalueita voi vielä vahvistaa katulämmityksellä ja kattamisella.
Epäilyt siitä, etteivät lappeenrantalaiset osaisi muuttaa tapojaan ja
käyttää esimerkiksi pysäköintihallia, ovat kaupan edusnaisen mielestä
turhia. Syöttöliikenteen keskustaan pitää toki toimia hyvin.
Jos epäluuloja vain on, kannattaa tehdä kiertokäynti suomalaisiin
kaupunkikeskustoihin, sanoo Lappeenrannassa usein sukuloiva Oksala-Leino.
KAUPAN ALAN konsultti Tuomas Santasalo ei voi muuta kuin ihmetellä
Lappeenrannan tilannetta.
Jos ei kohta jo jotain tehdä, huonoa seuraa. Liiketoiminta olisi voinut
kehittyä huomattavasti paremmin, jos jo olisi satsattu kävelyalueisiin.
Kävelykeskustainvestoinnit johtavat nopeutuneeseen yksityisten
investointitahtiin. Tuoreimpana esimerkkinä Joensuussa kaupungin
investointi kävelykatuun poiki kymmenkertaiset yksityiset investoinnit ja
niiden lisäksi on tulossa lähikortteliin vielä tavaratalo.
Olennaista tässä on se, että ihmiset hakeutuvat entistä hanakammin
keskustaan ja liikkuvat siellä enemmän. Keskustasta tulee yhtenäinen
shoppailualue, ihmiset liikkuvat siellä vapaasti jalan ja kohtaavat
erilaisia palveluja. Tämä konsepti toimii vain kävelyalueilla.
Santasalo viittaa muutoksen pelkoon.
Onhan se niin, että jos yhtäkkiä kaupan liikevaihto kasvaa 30 prosenttia,
niin kyllähän se rauhallinen elo siitä vähän häiriintyy.
Santasalon mielestä kävelykeskusta on hyvin saavutettavissa.
Keskustaan pääsee entiseen tapaan autolla ja uudet pysäköintimallit kyllä
oppii. Koulukatua pitkin pääsee ajamaan läpikin.
LUKUISIIN KESKUSTOJEN kehitysprojekteihin osallistunut lappeenrantalainen
arkkitehti Mikko Heikkilä vakuuttaa, etteivät asiantuntijat ja gallupeissa
kävelykatua vastustavat asukkaat välttämättä ole eri linjoilla.
Kyselyissä kaupunkilaiset ovat olleet sitä mieltä, että kaupungin
keskipiste sijaitsee Valtakadun ja Kauppakadun risteyksen tienoilla.
Lisäksi on nähty, että jalankulkua ja pyöräilyä pitäisi helpottaa
nimenomaan Valtakadulla.
Heikkilä tuntuu uskovan, että jos lappeenrantalaiset pääsisivät nyt
kävelykatu-Valtakadun makuun, siitä ei millään enää luovuttaisi.
Lappeenrannassa pitäisi olla 370 metriä kävelykatua, jotta päästäisiin
suomalaiseen keskitasoon. Pohjoismaisittain Lappeenrannan kokoisessa
kaupungissa olisi keskimäärin 880 metriä kävelykatua.
Heikkilän mukaan kävelykeskusta syntyisi viidessä vuodessa vuotuisilla noin
miljoonan euron satsauksilla. Kävelykadun rakentaminen nostaa kadun
rakentamisen hintaa noin 30 prosentilla.
ARKKITEHTITOIMISTO MIKKO HEIKKILÄ OY
Kuvateksti
Valtakadusta kävelykatuna on tehty vuosien varrella erilaisia visioita,
joista tässä yksi.
Kolme teesiä
kävelykeskustoista
Suomen jokaista kävelykeskustaa on vastustettu.
Suomen jokainen kävelykeskusta on ollut kaupallisesti onnistunut ja
ihmiset ovat olleet tyytyväisiä.
Suomen yhtään kävelykeskustaa ei ole palautettu autokaduiksi. Ei ole
tehty edes sellaisia aloitteita.
Lähde: Mikko Heikkilä