Työttömyys laskee edelleen, mutta pitkäaikaiset työttömät ovat edelleen ongelma.
Kaakkois-Suomessa työttömiä työnhakijoita oli huhtikuussa reilu yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Työpaikkoja tuli avoimeksi hiukan vähemmän viime vuoteen verrattuna.
TUULI OJAKANGAS
Työministeriön huhtikuun työllisyyskatsauksen mukaan Kaakkois-Suomen työttömyys on alkuvuonna vähentynyt enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Työttömiä työnhakijoita oli huhtikuun lopulla koko maassa runsaat 17 500, joista Etelä-Karjalassa vajaat 7 700.
Työttömyysaste Etelä-Karjalassa oli huhtikuussa silti 12 prosenttia, mikä on melkein kolme prosenttia korkeampi kuin maan keskiarvo.
Uusia työpaikkoja ilmoitettiin koko maan työvoimatoimistoihin huhtikuun aikana hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Ainoastaan kuljetusalan työpaikkoja on ollut tarjolla viimevuotta enemmän. Etelä-Karjalassa avoinna oli vajaat 500 työpaikkaa.
Työtä vailla olevien määrä putosi kaikissa Etelä-Karjalan kunnissa, paitsi Ylämaalla, Savitaipaleella ja Suomenniemellä. Ylämaalla tilanne säilyi ennallaan ja Savitaipaleella ja Suomenniemellä työttömyysaste nousi.
Maakunnan korkein työttömyysaste on Suomenniemen 15,7 prosenttia ja alhaisin Taipalsaaren kahdeksan prosenttia. Eniten työttömyys laski Joutsenossa.
Etelä-Karjalan kunnista eniten avoimia työpaikkoja on Lappeenrannassa ja vähiten Suomenniemellä.
Eniten työllisyysnäkymät paranivat rakennusalalla, teollisuudessa ja palvelutyössä. Alle 25-vuotiaita työttömiä on lähes 11 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.
Työmarkkinoiden pahin vitsaus on edelleen pitkäaikainen työttömyys. Tosin yli vuoden yhtä mittaa työttöminä olleitakin oli vähemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Yhteiskunnan rakenteista juontuva työttömyys on kuitenkin pysyvä ilmiö, jonka purkaminen on hidasta.
Erikoistutkija Niilo Melolinnan mukaan Kaakkois-Suomessa on yleensä ollut hiukan enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin koko maassa keskimäärin. Huhtikuussa alueen pitkäaikainen työttömyys kuitenkin aleni nopeampaa tahtia kuin viime vuosina.
Viime vuoden aikana toimintansa vakiinnuttaneet työvoimapalvelukeskukset ovat pureutuneet Melolinnan mukaan tehokkaasti työttömyyteen. Keskukset toimivat työvoimatoimistojen alaisuudessa yhteistyössä kuntien, kansaneläkelaitoksen ja työvoimahallinnon kanssa. Ne tarjoavat monipuolista tukea ja palveluita työllistymiseen saattamalla eri viranomaiset saman katon alle.
Työvoimapalvelut tukevat työnhakijan koulutusta ja työhönsijoittumista.
Keskukset pyrkivät paitsi aktivoimaan itsenäistä työnhakua, myös lisäämään hakijoiden ammattitaitoa koulutusjaksoilla ja tarjoamaan heille työkokemusta tilapäisissä töissä, työharjoittelussa tai oppisopimustyössä.
Myös yritystoiminnan aloittamista tuetaan starttirahalla. Tukitoimien avulla koko maassa on alkuvuoden aikana aloittanut koulutuksen lähes 2100 ja työskentelynjakson noin 3000 työtöntä. Lisäksi yli 200 on aloittanut yritystoiminnan starttirahan avulla.
Melolinna arvioi työttömyyden alenemisen jatkuvan, sillä tulevaisuudessa työvoiman kysyntä tulee kasvamaan yli tarjonnan. Ongelma on kuitenkin yhä siinä, etteivät kysyntä ja tarjonta kohtaa.
Melolinna korostaakin ammattitaidon ja kouluttautumisen tärkeyttä sekä niin työnantajan kuin työnhakijankin vaatimustason suhteuttamista vallitsevaan tilanteeseen.
PÄIVI VIRTA-SALO
Kuvateksti
Etelä-Karjalan työttömyysluvut pienenevät keskimääräistä nopeammin. Eniten tilanne koheni Joutsenossa, missä työttömiä oli nyt liki 16 prosenttia vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Suomenniemellä kehitys oli päinvastainen.