Categories
Artikkelit

Harrastuksena kulttuuri, Pariisi ja kotikaupunki

LEENA SALLINENLAPPEENRANTA. Aune Hikipään 70-vuotishaastattelu ajautuu alkaj

LEENA SALLINEN

LAPPEENRANTA. Aune Hikipään 70-vuotishaastattelu ajautuu alkajaisiksi kuvataiteeseen. Se on Hikipään rakas harrastus, joka näkyy hänen Lappeenrannan kodissaan. Seinillä on runsaasti taidetta Rafael Wardin suuresta pastellityöstä pienikokoiseen virolaiseen grafiikkaan.

Erityisen paljon on lappeenrantalaisen taidemaalari Eeva Vesterisen töitä.

Niiden joukossa on maisema Saimaan kanavalta, jonka Aune Hikipää tilasi Vesteriseltä puolisonsa Seppo Hikipään kanssa.

Työhön liittyy surua. Lappeenrannan kaupungin henkilöstöpäällikkönä toiminut Seppo Hikipää kuoli äkillisesti vuonna 1998 vähän ennen kuin maalaus saatiin kotiin.

Aune Hikipää toimi silloin vielä Lappeenrannan maakuntakirjaston johtajana.

Seuraavana vuonna hän jäi eläkkeelle, mutta kirjallisuutta hän ei jättänyt.

Sekin on hänelle läheinen harrastus, josta puhuminen vie toisen tovin haastattelusta.

­ Aika paljon luen ranskalaista kirjallisuutta, jonkin verran alkukielellä, Aune Hikipää kertoo.

Haastattelu vierähtää Ranskaan, jossa Hikipäät kävivät usein yhdessä. Aune Hikipää tiivisti Ranskan ja ranskan kielen harrastusta eläkkeelle jäätyään.

­ Suoritin ranskan ylioppilaskirjoitukset Lauritsalan iltalukiossa. Jotain räväkkää piti tehdä.

Eläkkeelle jäätyään Hikipää myös ostaa räväytti Pariisista kaksion, joka on hänen toinen kotinsa.

­ Mutta nyt pitää puhua Lappeenrannasta, Aune Hikipää muistuttaa.

Aivan, pitää puhua erityisesti Lappeenrannan kaupunkikuvasta, jonka vaaliminen kuuluu myös Hikipään läheisiin harrastuksiin. Hän toimi 30 vuotta kotiseutuyhdistys Lappeenrannan Killan sihteerinä ja on edelleen Killan johtokunnan jäsen.

­ 30 vuoden aikana Lappeenranta on vaurastunut ja kaunistunut: Kaupunkikuva on kohentunut, vaikka yksittäisiä takaiskuja on ollut.

Takaiskuista Hikipää mainitsee esimerkkinä Patrian vanhan hotellin purkamisen ja kaupunkipuistohankkeen kariutumisen.

Perään hän summaa myönteistä kehitystä:

­ On pantu kuntoon Raatihuone, Wolkoffin talo ja Lappeen pappila, ja tehty uusia hyvännäköisiä rakennuksia. On restauroitu Linnoitusta, hoidettu kanavaympäristöä…Rannatkin ovat nyt kauniita, jos unohdetaan hiekkalinnat ja härvelit…

Härveleitä enemmän Hikipäätä harmittavat nyt linja-autot, jotka seisovat Lappeen Marian kirkon edustalla.

­ Mikä muu Euroopan kaupunki pitää kaupungin arvokkainta rakennusta bussiterminaalina?

Hän on huolissaan myös Lappeenrannan vanhan rautatieaseman eli niin sanotun keisarin aseman kohtalosta.

­ Se on kattomaalauksineen Lappeenrannalle ja valtiollekin merkittävä rakennus, joka täytyy saada kunnostetuksi Museoviraston valvonnassa.

Aune Hikipää opiskeli suomen kieltä, historiaa ja kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi hän oli kymmenen vuotta töissä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastossa, missä hankki kirjastoalan koulutuksen.

Lappeenrantaan Hikipää muutti puolisonsa kanssa vuonna 1973 ja teki kaupungissa työuransa Lappeenrannan maakuntakirjastossa.

• • •

Aune Hikipää viettää 70-vuotispäiväänsä perhepiirissä.

KAROLIINA PAATOS

Kuvateksti

Aune Hikipää oli Lappeenrannan kirjastonjohtaja ja on eläkkeelläkin aktiivi kulttuuri-ihminen.

70-VUOTIAS

Aune Hikipää.

Syntynyt 2.6.1936 Muuruvedellä Koillis-Savossa.

Kaksi lasta ja kolme lastenlasta.

Asuu Lappeenrannassa, asunto myös Pariisissa Koulutukseltaan filosofian kandidaatti.

Lappeenrannan maakuntakirjaston kirjastonhoitaja vuodesta 1973, kirjaston johtaja 1984-99.

Lappeenrannan Killan pitkäaikainen aktiivi.

Lappeenrannan Tuglas-seuran perustajajäsen ja aktiivi.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen