Pienestä pesäpalloilijasta kasvoi arvo-ottelun ykkösvahti

Tasainen kehitys vei Pesä Ysien Heidi Huuskosen ensi kertaa Itä­Länteen. Hersyvä ysitär uskoo joukkueensa olevan nyt valmis taistelemaan mitaleista naisten superpesiksessä.

LAPPEENRANTA. Kymmenvuotias Heidi Huuskonen mietti aikoinaan kaksi päivää, uskaltaako kysyä pelinjohtajana olleelta isältään mukaan pääsyä IPV:n naisten pelireissulle. Useampikin pallo ehti sen jälkeen suhahtaa hänen räpyläänsä ennen nousua pesäpallon arvo-otteluun Itä­Länteen.

Ensikertalaisella valinta on suurempi juttu kuin itse ottelu, jota pidetään kansallispelin kesäisenä arvokkaana välipalana.

­ Onhan se yksi osoitus siitä, että pitkän työn tuloksena on jotain, Huuskonen miettii.

PESÄ YSIEN nettisivuilla Huuskosen aseiksi kuvataan puhetta ja naurua. Pesä Yseille pitkä sitoutuminen seuraan on vielä arvokkaampaa kuin hersyvä asenne.

Torin vetykopin jonossa Huuskosen tunnistaisi kyllä lappeenrantalaiseksi.

­ Kyllä mie puhun paljon, mutta kyllä osaan olla hiljaakin. Sitten kun on sanottavaa, kyllä mie avaan suuni.

­ Harvemmin kyllä sanattomaksi jään.Huuskonen on joukkuepelaaja, jonka on vaikea kuvitella itseään yksilöurheilijaksi.

­ Motivaatiota ehkä löytyisi, mutta tylsistyisin yksin aika nopeasti.

­ Kaikkein eniten kilpailen silti itseäni vastaan. En esimerkiksi katso testeissä, että tuo juoksi kovempaa kuin minä.

Kentällä on kuitenkin vain yksi vaihtoehto. Sinne ei lähdetä pelkästään osallistumaan.

­ Nyt ehkä osaan ottaa jo sen niin, että peli on hävitty, so what?

Edellisellä pelillä ei saisi olla mitään tekemistä seuraavan kanssa.

VUONNA 1999 Imatralta Lappeenrantaan siirtyneen Huuskosen kehitys on ollut tasaista.

­ Ei ole kauheita floppeja, mutta ei suurta liitoakaan.

Pesä Ysien pitkäaikainen pelinjohtaja ja taustahahmo Ville Lantta laskee omassa rankingissaan Huuskosen Suomen toisiksi parhaaksi ykkösvahdiksi.

Edelle menee vielä Kirittärien Johanna Vikman.

Naispesäpallon suurin ja kaunein eli Kirittäret on viime vuosina ollut yleensä juuri se seura, joka on pudottanut lappeenrantalaiset superpesiksen loppuriennoista. ­ Ei ne niin paljon parempia ole kuin me. Se on enempikin korvien välistä ollut kiinni. Että uskalletaan voittaa ne.

­ Voitetaan joukkueena, se on se juttu. Tavoitteena on voittaa mitali ja jos ei siihen usko, ei sitä tulekaan.

­ Meillä on hyvä joukkue, yhteiset haasteet ja yhteiset tavoitteet. Ei sitä porukkaa voi jättää.

TÄNÄ VUONNA Pesä Ysit hakee menestystä kiivaammin kuin koskaan. Huuskosen mielestä mitalien tiellä on ennen muuta ollut kokemattomuus.

­ Ei ole oltu vielä valmiita siihen.

­ Syksyllä on meidän suuri juttumme. Siellä ne mitalit jaetaan ja pelit pelataan.

Se juttu on pelaaminen kirkkaimmista mitaleista.

­ Toivottavasti jo tänä kesänä. Nyt siihen ollaan valmiita.

• • •

Pesäpallon naisten itä-länsi pelataan lauantaina Kiteellä. Miehet kohtaavat päivää myöhemmin sunnuntaina.

Kuvateksti

KAROLIINA PAATOS

Supertiivis ulkopeli on nykypesäpallon trendi. Heidi Huuskosen mukaan naispesäpallossa voi silti tapahtua ”ihan mitä vaan ja ihan milloin vaan”.

Syksyllä on meidän suuri juttumme. Siellä ne mitalit jaetaan ja pelit pelataan.

Heidi Huuskonen

Idän eteläkarjalaiset

Naiset: Heidi Huuskonen (ensimmäinen itä-länsi), Sonja Koskinen (3), Henna Kytösalmi (3), Riina Surakka (4), Tiina Tolonen (2) Pesä Yseistä.

Pelinjohtaja Pesä Ysien Jyrki Valle.

Miehet: –

A-pojat: Toni Laakso IPV.

B-pojat: Olli Partanen ja Eetu Pusenius IPV.

B-tytöt: Laura Lohko, Marjukka Mäkinen ja Linda Taskula Pesä Ysit.

Pelinjohtaja Pesä Ysien Ville Lantta.

Kirjoittaja:
Vesa Salminen