Viennistä vetoa muikun markkinointiin

LEENA SALLINENSaimaan muikulle on luvassa kylmää kyytiä vientimarkkinoille.

LEENA SALLINEN

Saimaan muikulle on luvassa kylmää kyytiä vientimarkkinoille. Sitä tarjoaa Lappeenrannan Mustolan kalasatama, jonka perustaminen on vireillä. Satamaan tulee laitteet kalan perkaukseen ja pakastamiseen.

Kotimarkkinoille muikkua ei mene niin paljon kuin sitä Saimaasta nyt saisi.

Saimaassa ja muissakin Etelä-Karjalan isoissa järvissä on vahva muikkukanta, mutta ammattikalastajien ei kannata vetää suuria saaliita. Ainakaan pienikokoiset muikut eivät käy kohtuuhinnalla kaupaksi.

Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Vesa Tiitinen odottaa Mustolan kalansataman poistavan muikun markkinointiongelmat.

Se voi avata uusia markkinoita myös muulle pienkalalle. Mustolassa on tarkoitus käsitellä muikun lisäksi ainakin särkeä, kuoretta ja pientä ahventa.

Kala lähtee satamasta irtopakasteena, joka on lupaava vientituote.

Tiitinen uskoo irtopakastetun kalan valloittavan myös kotimarkkinoita suurkeittiöistä alkaen. Se on kätevämpää käyttää ruuaksi kuin blokkipakastettu eli yhteen könttiin pakastettu kala.

Irtopakastukseen satsaavia kalasatamia on suunnitteilla muuallakin Suomessa. Ensimmäinen toimii jo Padasjoella.

Mustolan sataman laitteineen rakennuttaa Lappeenrannan Yritystila Oy, jos rahoitus järjestyy. Satamaa hallinnoi suunnitelmien mukaan ammattikalastajien yhtiö. Kalaa tulisi koko Vuoksen vesistöalueelta.

Laaja hankinta-alue tasoittaa muikun kannanvaihtelua eri järvialueilla.

Tutkijat etsivät yhä syytä muikkukantojen ajoittaiseen laskuun. Vesa Tiitisen mukaan kalastus ei sitä aiheuta, päinvastoin.

– Muikku on lyhyen elinkierron laji. Mitä voimakkaammin sitä kalastetaan, sitä paremmin kanta uudistuu.

Tiitisen mukaan ammattikalastajat pyytävät nyt noin kilon muikkua vesihehtaaria kohti. Otettavissa olisi moninkertainen määrä, jopa kymmenen kiloa vesihehtaarilta. Myös muikun mäti on arvotavaraa.

Tiitinen ennakoi, että ammattikalastajia tulee lisää, jos kalan vienti alkaa vetää ja kotimarkkinat kehittyvät jalostuksen myötä.

Tätä nykyä Etelä-Karjalassa on puolenkymmentä kalastusyrittäjää, jotka työllistävät itsensä lisäksi muita. Lisäksi on yksittäisiä päätoimisia kalastajia.

Troolilla kalastaa maakunnan vesillä tänä kesänä kaksi yrittäjää, Jari Häkkinen ja Markku Törrönen. Heidän reviiriään ovat Kyläniemen osakaskunnan vesialueet Suur-Saimaalla.

Etelä-Saimaa seurasi viime viikolla yhtenä iltana Jari Häkkisen kyydissä Saimaan muikunpyyntiä.

SIVU 12

Kirjoittaja:
Leena Sallinen