PÄIVI VENTO
RAUTJÄRVI. Rautjärven kirkon uusi ulkonäkö herätti ainoastaan ihastusta sunnuntaina kirkon 125 -vuotisjuhlissa. Juhlajumalanpalveluksen ja päiväjuhlan välissä juhlaväki ruokaili kenttälounaan pihamaalla, ja siinä samalla oli helppo arvioida arkkitehti Eeva Mannisen värivalintoja.
Päiväjuhlassa nähtiin kirkkonäytelmä ja kuultiin Turun kristillisen opiston tiedottajan, kirjailija Tytti Issakaisen esitelmä Kotikirkko kantaa kaikkialla.
Ihmiset tarvitseva tänä aikana jotain paikallisuutta, kiinteää konkreettista pistettä, kun meitä riepottelevat työvoimapolitiikka, markkinavoimat, EU -tekee ihmisistä kodittomia ja median myötä silmille tulvii koko maailma, sanoi Tytti Issakainen.
Hänestä kotikirkko edustaa juuria.
Kotikirkko on ikuisuuden elementti, ja se symbolisoi pysyvyyttä. Siksi esimerkiksi Porvoon tuomiokirkon palo oli shokki ihmisille, koska he kokivat osan elämästään puuttuvan.
RAUTJÄRVEN KIRKKOON sopii 1 200 ihmistä. Kirkko täyttyi sunnuntaina. Kirkkoväki oli noudattanut hyvin kutsua pukeutua perinnevaatteisiin ja kansallispukuihin.
Täynnä oleva kirkko ja ihmiset perinneasuissaan oli aika liikuttavaa. Minusta täpötäydessä kirkossa on oma tunnelmansa; ihmisillä on kirjava tausta, mutta jokaiselle löytyy kirkosta oma paikkansa.
Kirkkoa olivat tulleet juhlimaan rautjärveläiset Kalevi Nuutinen, Tuula Lääperi ja Kauko Tiippana.
Koen Rautjärven kirkon todella kotikirkokseni. Käyn siellä muutoinkin kuin jouluna. Rakennuksena se on kaunis ja tilava, mukavaa, että se on nyt maalattu uudelleen ulkoa, Kalevi Nuutinen kiitteli.
Jumalanpalveluksessa saarnasi piispa Voitto Huotari. Tuula Lääperi kiitti saarnaa.
Hän puhui siitä, kuka se on oikeassa ja kuka väärässä, siitä, että ollaanko me oikeutettuja tuomitsemaan muita, Lääperi tiivisti.
RAUTJÄRVEN KIRKON peltikatto uusittiin kolme vuotta sitten. Nyt seinien lisäksi myös katto sai värin. Maalauksen lisäksi kaikki lahovauriot poistettiin. Arkkitehti Eeva Manninen kertoi, että jostain syystä kellotornin poikkiräystäät on jossain vaiheessa poistettu, pitkin seiniä valumaan päässyt vesi oli lahottanut paikkoja.
Nyt laho on poissa, ja poikkiräystäät rakennettu uudelleen. Näillä eväin kirkon pitäisi pärjätä ilman ihmeempiä remontteja 20 vuotta.
Kirkon ulkonäkö muuttui sen verran, että ikkunat saivat vanhojen mallien mukaan tehdyt yläpuoliset koristeet, ja päätyyn rakennettiin oikea valeikkuna.
Värivalinnassa Manninen tavoitteli sävyä, joka olisi ollut 1800-luvun lopulla mahdollinen. Kirkon ulkoseinät oli niin hyvin putsattu, että entisistä väreistä ei löytynyt viitteitä.
Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kati Häyhä muistutti päiväjuhlan avaussanoissaan, että remonttia tehtiin kirkkoon Tarmo Jäppisen testamentin turvin.
Kirkon 125-vuotisjuhlat alkoivat jo lauantai-iltana, jolloin Miettilän Vilkossa esitettiin paikallisin voimin toteutettu näytelmä lähetyssaarnaaja Yrjö Vilkosta.
Paikalla oli huimat 200 katsojaa, näytelmän kirjoittanut Marjaana Tykkyläinen iloitsi.
PÄIVI VENTO
Kuvatekstit
Kirkon portin yläpuolelle oli tehty tuijan oksista kaari ja vuosiluku.
Perinneasuun pukeutunut Simo Luumi keräsi kirkossa kolehtia.