ANNE KOKKONEN
ETELÄ-KARJALAN kylien kehittämistä ryhdytään tukemaan kaavoituksen avulla. Valmisteilla olevan maakuntakaavan yhteyteen tulee myös erityisiä kyläkaavoja, jotka ohjaavat kylien maankäyttöä asukkaiden tarpeiden mukaisesti.
– Tähän asti haja-asutusalueen rakentamisessa ei juuri ole ajateltu kokonaisuutta. Kyläkaava voisi ohjata kylän maankäyttöä niin, ettei ympäristön alkuperäinen henki muutu, Etelä-Karjalan liiton kaavoituspäällikkö Marjo Wallenius ehdottaa.
Kyläkaava tehdään yhdessä kylän asukkaiden ja maanomistajien kanssa, eikä se sido osapuolia juridisesti. Kaavaan sijoitetaan olemassa olevat palvelut sekä mielekkäät paikat uusille rakennuspaikoille, vesihuollolle, liikenneväylille ja julkisen toiminnan alueille.
– Tavoitteena on säilyttää tai jopa lisätä nykyisiä palveluja sekä vahvistaa asutusta haja-asutusalueilla, Wallenius kiteyttää.
MONET KYLÄT kuulivat kyläkaavasta ensimmäisen kerran viime viikolla, kun Etelä-Karjalan liitto lähetti kyläyhdistyksille aiheeseen liittyvää materiaalia. Liitto toivoo kylien kommentoivan alustavaa kyläluokitusta ja kertovan mielipiteensä kyläkaavan laatimisesta.
Alustavassa luokituksessa Etelä-Karjalan kylät on jaettu keskustoimintojen alakeskuksiin, keskusta-alueisiin, kehitettäviin taajama- tai kyläkeskuksiin sekä maaseudun kulttuurimaisemana kehitettäviin kyläalueisiin, joista osalla on matkailullista tai suojeluarvoa. Kylien asukkaat voivat vaikuttaa luokitukseen.
Jos kylät kiinnostuvat alueensa kaavoituksesta, hankkeelle pyritään järjestämään EU-pohjainen rahoitus esimerkiksi maaseudun Alma-ohjelmasta. Varsinaisen kaavoitustyön tekee alan ammattilainen, mutta kyläläiset kokoavat itse tietoa toiveistaan, tarpeistaan ja kylän maankäyttö- ja omistusasioista.
– Yhteistyötä tehdään kunnan viranomaisten sekä kaavoittajan kanssa. Etelä-Karjalan liitto auttaa niin paljon kuin mahdollista, Wallenius lupaa.
Ensimmäisten asukaslähtöisten kyläkaavojen valmistelun toivotaan käynnistyvän tulevan talven ja ensi kevään aikana. Maakuntakaava valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä, ja siihen liitetään merkinnät kehitettävistä kyläalueista.
– Olisi hirveän hyvä, jos kaavoitus saataisiin alkuun kahden lähivuoden aikana. Mukaan toki pääsee myöhemminkin, Wallenius huomauttaa.
ENSIMMÄISET kyläkaavat laadittiin pari vuotta sitten Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Kaavat ovat osoittautuneet tarpeellisiksi, sillä etenkin taajamien läheisyydessä kylien vahvin valtti, maalaismaisema, tärveltyy helposti suunnittelemattomalla rakentamisella.
Vaikkei kyläkaavalla olekaan rakennuslain edellyttämää painoarvoa, kylien toivotaan sitoutuvan yhteisesti valmisteltuun kaavaan. Maanomistajille kaava ei aiheuta taloudellista rasitusta, kuten ankarampaa verotusta.
Valtaosa maakunnan kylistä on pelkän yleiskaavan varassa, mutta Lappeenrannan Partalassa kylän kaavoitukseen on ryhdytty konsulttityönä. Osayleiskaavan tekeminen on Walleniuksen mukaan kuitenkin kyläkaavaa paljon raskaampi, hitaampi ja byrokraattisempi vaihtoehto, joka maksaakin enemmän.
KYLÄYHDISTYKSET eivät vielä ole ehtineet kommentoida kyläkaavahanketta, mutta kyläasiamies Marja Jussilan mielestä kaavoitukseen kannattaa ilman muuta osallistua. Kyläkaava tukee kylien kehittämistoimintaa, ja aktiiviset kylät pääsevät näkyvästi mukaan Etelä-Karjalan liiton rekistereihin.
– Etelä-Karjalan kylät ry tukee hanketta ja on siinä mielellään mukana. Kylien kartat tulevat yhdistyksen kotisivuille nähtäviksi, Jussila lupaa.
MINNA RAITAVUO
Kuvateksti
Lappeenrannan Hanhikempin kaltainen maalaismaisema halutaan turvata kyläkaavalla.