Mustolan satama ei elä enää vain kanavaliikenteen varassa

Raide- ja jokiliikenne saavat logistiikan konkarin mielestä Venäjällä vielä lisää arvostusta.

ILKKA POHJALAINEN

LOGISTIIKAN konkari, nykyisin Lappeenrannassa yrittäjänä toimiva Jaakko Kilpeläinen ei pidä kanavaliikennettä enää Mustolan satamalle elämän ja kuoleman kysymyksenä. Vaikka kanavarahti on yksi tukijalka, Mustola on nykyään myös raide- ja maantieliikenteen logistiikkakeskus, jossa on myös tuotannollista toimintaa.

Kaikki ei suinkaan ole yhden kortin varassa, ja lappeenrantalaisen veronmaksajat voivat sikäli olla levollisia uutta kanavasopimusta odotellessa.

Kilpeläinen veti 1980-luvun lopulla Mustolan kehittämis- ja markkinointiprojektin. Sen jälkeen hän teki uraa Saimaa Terminalsissa, omassa logistiikkayrityksessä sekä Saimaa Linesin toimitusjohtajana.

Kilpeläinen on perehtynyt Venäjän liikennestrategioihin, ja näkee siellä jotain valoisaakin Saimaan kanavaa ajatellen.

­ Venäjällä talous ja yhteiskunta kehittyvät eri syklissä kuin meillä. Nyt siellä on meneillään vielä autoistuminen, mutta myöhemmin raide- ja jokiliikenne melkoisella varmuudella nostavat merkitystään.

Parinkymmenen vuoden tähtäyksellä Venäjälläkin katsotaan kuljetusten polttoainetehokkuutta ja ympäristöarvot korostuvat. Moskovan ja Pietarin välisestä tavaraliikenteestä osa siirtyy ruuhkaisuuden takia pakosta jokilaivoille. Maassa on jokiverkkoa yli 100 000 kilometriä. Se ulottuu myös potentiaalisille Kauko-Idän markkinoille. Nämä seikat voivat heijastua Saimaalle.

KYLMIEN numeroiden valossa Saimaan kanava ei ole kannattava. On kuitenkin ollut tärkeää, että kanava on ollut teollisuudelle tarjolla vaihtoehtona.

Uuden sukupolven jokilaivat voisivat sitä paitsi hyvinkin rahdata myös kontteja.

Kilpeläisen mielestä on ollut neuvottelutaktinen virhe, että Kymijoen kanavointi ja siitä puhuminen on hylätty aikaisessa vaiheessa.

Kun Kilpeläinen alkoi yhdessä suuresti arvostamansa kaupunginjohtajan Jarmo Kölhin kanssa rampata Moskovassa ja Pietarissa Lappeenrantaa markkinoimassa, Mustolassa oli vain 3 000 neliön varasto ja joku huoltorakennus.

Vaikka Saimaan kanava ei nykykatsannossa olisikaan lunastanut siihen joskus asetettuja toiveita ja odotuksia, Kilpeläinen ei vähättele sen merkitystä taloudelle, imagolle ja virkistyskäytölle. Lappeenrantalaisen tuntevat kanavan omakseen, jokaisella on siitä joku mielipide. Ja huviveneilykin on tulevaisuudessa todellinen mahdollisuus. Esimerkiksi puun uitto taloudellisuudessaan kokee hänen mukaansa varmaan vielä uuden tulemisen.

MAAKUNTA SIVU 3

MARLEENA LIIKKANEN

Kuvateksti

Jaakko Kilpeläinen uskoo Saimaan kanavalle löytävän käyttöä jatkossakin.

Kirjoittaja:
Ilkka Pohjalainen