PÄIVI VENTO
RAUTJÄRVI. Syyskuun alussa pidettävän valtuustoseminaarin jälkeen Rautjärvellä julkistetaan lista kunnan talouden tasapainottamisen keinoista. Rautjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Taina Lonka kuvailee tulevaa hyvin kokonaisvaltaista säästöprosessia kunnan profiilin nostamisena.
– Olen aika varma siitä, että monikaan tulevista toimenpiteistä ei vaikuta tavallisen rautjärveläisen arkeen, hän rauhoittelee, vaikka tavoite, 600 000 euron säästö, kuulostaa suurelta.
– Tavoite on, että vuoteen 2010 kunnan talous olisi nollarajan yläpuolella.
– KUNNAN PALKKALISTOILLA olevien kustannukset ovat puolet kaikista toimintakuluista, ja päälle tulevat vielä palveluiden ostoihin sisältyvät henkilöstökulut. Menoihin ei saada mitenkään riittäviä säästöjä ilman mittavaa henkilöstösaneerausta. Pidän minimitavoitteena 20-25 hengen vähentämistä, valtuutettu Rauno Järvinen (kok.) sanoo.
Viiden vuoden kuluttua nykyisellä muuttotappiovauhdilla kunnassa on 400 henkeä vähemmän. Henkilöstömäärän supistaminen on yksi tasapainotusohjelman pääkohdista.
Taina Lonka sanoo, että joukkoirtisanomista ei ole kunnassa tiedossa. Asia hoituu pääosin eläköitymisen kautta.
– Jokaisella työntekijällä pitäisi olla laadittuna toimenkuva, jotta päällekkäisyydet saataisiin pois ja toimintaa voitaisiin tehostaa.
Karsimisen kanssa rinnan pohditaan toimintojen järkevöittämistä ja lisätuloja. Lonka vastustaa kunnan metsien myymistä, koska niistä tulee vuosittain 50 000 euron nettotulot.
Valtuutetut saavat päätettäväkseen eräiden kiinteistöjen kohtalon. Lonka nostaa esille Vuokratalot Oy:n, jonka kunta omistaa.
– Osa asunnoista sijaitsee terveyskeskuksen vieressä, ja niiden muuttaminen palveluasunnoiksi olisi järkevää.
Rauno Järvinen kannattaa kiinteistöjen myyntiohjelmaa myös nykyisin tarpeellisille rakennuksille, joilla ei tulevaisuudessa ole kunnalla käyttöä.
MYÖS ARVOSTUKSET nousevat esille, kun kunnan taloutta pannaan kuntoon. Kaikki haluavat säilyttää terveydenhuollon tason ja oman lukion. Harri Vuorelasta (sd.) asioita tarkastellaan väärästä kulmasta.
– Ykkösasiaksi pitäisi nostaa uusien veronmaksajien houkutteleminen. Miksi ihmiset asuvat Imatralla, mutta käyvät meillä tehtaalla töissä?
Hänestä kunnan taloudesta hätäillään turhan rajusti.
– Tälle vuodelle kunta saa hyvät veronkertymät, koska tehtaalla painetaan ylitöitä uuden kartonkikoneen ansiosta.
Hän sanoo, että ympäristö- ja sivistyspuoli ovat pienet liraukset terveys- ja sosiaalipuolen rinnalla. Sillä puolella Vuorela odottaisi ensin rauhassa terveyspiiriselvityksen sekä PARAS -hankkeen tuloksia. Koko kunnan taloudesta perusturvan osuus on 55 prosenttia.
SEPPO SAHLA (kd.) ei usko, että veroäyrin korottaminen tulee kysymykseen, vaikka se keskusteluihin nousisikin.
– Keinona se olisi minusta tasapuolinen, koska se rasittaisi kaikkia veronmaksajia. Säästöt rasittavat palvelujen käyttäjiä supistusten muodossa tai kunnan työntekijöitä puolestaan toiminnan resurssien pienentymisenä. Sahla uskoo Vuorelan tapaa verotulojen nousuun. Hän muistuttaa myös valtion ensi vuoden budjetin lupailevan kunnille maksamattomien valtion velkojen suoritusta, Rautjärvelle se tuo 100 000 euroa lisää verotuloihin.
Rauno Järvinen muistuttaa, ettei Rautjärven kilpailu edes omista asukkaista, saati uusista, kestä ympäristöä korkeampia veroja.
TOISETKIN valtuutetut pitävät uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelemista tärkeänä.
– Meitä rasittaa vanhana tehdaspaikkakuntana se, että yrittämisen mentaliteetti puuttuu, Taina Lonka harmittelee.
Seppo Sahla pitää Rautjärven elinkeinopolitiikan luovuttamista Imatran seudun kehitysyhtiön vastuulle virheenä. Hän kääntyisi Kehyn puoleen vasta, kun omat eväät olisi käytetty loppuun.
– Kunnan on huolehdittava myös imago- ja näkyvyystekijöistä. On oltava houkutteleva elinkeinopoliittisesti ja paluumuuttajia ajatellen. Tällaiset panostukset vaikuttavat hyvin hitaasti ja ovat rahanmenoa, jonka mitoitus on kuin nuoralla tanssimista, sanoo Rauno Järvinen.
PÄIVI VENTO
Kuvateksti
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Taina Lonka on huolestunut kunnan omistaman kiinteistömassan määrästä. Taustalla olevat rivitalot Lonka muuttaisi mielellään palveluasunnoiksi.