ANNE KOKKONEN
SAVITAIPALE. Säkniemen leirikeskuksen kappelista riittää ainoastaan hyvää sanottavaa. Talkoovoimin nopeasti ja edullisesti rakennettu leirikirkko on kuin koru harjumaisemassa ja kaikesta päätellen myös tarpeellinen.
– Olisi se saanut isompi olla, totesi yksi talkoolaisista pihamaalla vellovaa ihmismerta katsoessaan.
Tiistai-iltainen vihkimistilaisuus osoitti, että kuusi metriä pitkä ja seitsemän metriä leveä kappeli on parhaimmillaan pienissä intiimeissä tilaisuuksissa. Nyt vain kourallinen seurakuntalaisista mahtui sisätiloihin ja kaikki muut kuuntelivat juhlajumalanpalvelusta Säkniemen pihamaalla.
OIKEASTAAN koko Säkniemi oli tiistaina yhtä ja samaa jumalanpalvelushuonetta. Myöhäiskesän laskeva aurinko leikki mäntyjen kyljissä metsään avautuvassa alttaritauluikkunassa ja pihamaalla kuunneltiin urkujen pauhun sijasta tuulen voimistuvaa huminaa.
– Meille suomalaisille luonto on läheinen ja tärkeä. Sieltä etsimme hiljaisuutta ja mielenrauhaa. Meillä on myös hengellinen suhde luontoon. Luonto kertoo meille Luojastaan, totesi vihkimisen toimittanut Mikkelin hiippakunnan piispa Voitto Huotari.
Raamatun luomiskertomus sisältää viehättävän ja inhimillisen kuvan Jumalasta, joka käveli mielellään paratiisin puutarhassa iltapäivän helteen viilennettyä. Jumalan ja ihmisen keskustelu alkoi silloin, kun Jumala esitti ensimmäisen kysymyksensä ihmiselle: missä sinä olet?
Huotari muistutti, että Jumala esittää Raamatun alkulehdillä toisenkin kysymyksen. Veljeään vastaan rikkonut Kain joutuu vastaamaan, missä veljesi on. Näillä kahdella peruskysymyksellä alkoi Jumalan ja ihmisen puhekumppanuus avoimen taivaan alla luonnon keskellä ja samat kysymykset esitetään meille jokaiselle.
– Tulkoon tästä kappelista ihmisen ja Jumalan kohtaamisen paikka. Olkoon tämä paikka, jossa käydä vuoropuhelua Luojan kanssa, Huotari toivotti.
PYHÄPAULAN kappeliksi nimetyn leirikirkon valmistuminen juhlistaa kuusi vuosikymmentä jatkunutta leiritoimintaa Säkniemessä. Nuorisotyöntekijänä toiminut Martti Kauppinen aloitti seurakunnallisen leiritoiminnan tiettömien taipaleiden takana luonnonkauniilla Kuolimon niemellä ja vähitellen Säkniemi rakentui monipuoliseksi ja paljon käytetyksi leirikeskukseksi.
Alueen kirkollinen historia yltää paljon pitemmälle menneisyyteen. Kappeli sai nimensä Säkniemen läheisyydessä sijaitsevasta Pyhäpaulan lahdesta, jonka rannalta on löydetty kivikautinen asuinpaikka ja jossa perimätiedon mukaan on ollut varhaista kristillistä toimintaa.
Oli saarnamunkki Pyhä Paulus totta tai legendaa, Pyhäpaulan kappeli kirjoittaa uuden kappaleen Savitaipaleen seurakunnan historiaan. Kokonaan talkoovoimin rakennettu kirkko syntyi kuluneen vuoden aikana omista metsistä kaadetuista puista, jotka vuoltiin käsin rakennuspaikalla.
Leirikirkon piirsi Tapio Tuuva ja talkoiden johtajana toimi Veikko Korhola. Pyhäpaulan kappelista tulee leiritoimintaan liittyvän jumalanpalvelus- ja hartauselämän keskus, jossa voidaan järjestää muitakin seurakunnallisia tilaisuuksia.
ANNE KOKKONEN
Kuvateksti
Savitaipalelaiset ottivat Pyhäpaulan kappelin omakseen jo talkoovaiheessa.