Imatra purjehtii Saimaan rannoille

MATTI VEIJALAINENIMATRA. Imatran kaupungin strategia Saimaan rantojen valjas

MATTI VEIJALAINEN

IMATRA. Imatran kaupungin strategia Saimaan rantojen valjastamisesta asumiseen alkaa jalostua operatiiviseksi käytännöksi. Saimaalle purjehtimisen ensimmäinen iso etappi on Hossukan ja Vuoksen suun välisen alueen kaavoitus. Lähtökohta on piirtää alueelle kaavat, mitkä mahdollistavat maankäyttöpäällikkö Hannu Ojalan mukaan noin 300 omakotirakennuspaikan perustamisen.

Osayleiskaavan luonnos on valmistumassa. Kaupungin kaavoitusyksikön päällikön Erkki Pekkarisen mukaan esittely tapahtuu lokakuun lopulla. Asemakaavoitus alkaa talvella.

SAIMAAN rannan myymistä omakotirakentajille Imatra on aiemmin harjoitellut pienemmässä mittakaavassa Koivuniemen kainalon alueella Saarlammella kaupungin pohjoiskulmalla. Hannu Ojalan mukaan tulos oli kannustava. Kauppa kävi ja tarjousmarkkinoilla hinnat tavoittivat myyjää tyydyttäneen tason.

Hossukan ja Vuoksen suun alueelle suunniteltavista tonteista parikymmentä on Ojalan mukaan ajateltu omarantaisiksi. Niistä tulee markkinaehtoisesti käytävän kaupan kärkituotteita. Muiltakin tonteilta katsottuna Saimaa siintää lähietäisyydellä.

Tonttien kooksi on alustavasti suunniteltu noin tuhatta neliötä. Mitat tarkentuvat suunnittelun myöhemmissä vaiheissa.

Yksi logistinen kynnyskysymys Saimaan rannan avaamisessa rakentajille Ojalan mukaan on. Uudeksi yhteydeksi suunnittelualueelle tarvitaan puolitoista kilometriä uutta katua.

– Nykyinen Hosseinlahdentie ei riitä alueen tulevia liikennetarpeita täyttämään, Ojala sanoo.

HOSSUKAN alueen naapurissa Lempukassa alkaa laajentuvan omakotialueen tonttien luovutus rakentajille tämän syksyn aikana.

Uusi asemakaava avaa lisää rakennuspaikkoja Lempeenlietteentien päähän muutaman sadan metrin päähän Saimaasta.

Ojalan mukaan Lempukkaan lähtijät pidetään tarkasti ajan tasalla Hossukan rantojen maankäytön suunnittelun suhteen.

– Tiettäväksi tehdään, mitä muuta alueelle saattaa olla tulossa, ettei kenellekään tule yllätyksiä.

Kirjoittaja:
Matti Veijalainen