TENHO TIILIKAINEN
RUOKOLAHTI. Soinilansalmen pengertie ei Ruokolahden kunnan mielestä ole aiheuttanut pengertien vaikutusalueen maan- ja rannanomistajille korvattavia haittoja. Kunnan mielestä vesistössä syntyneet muutokset on katsottava niin vähäisiksi, että ne alittavat haitankärsijöiden sietorajan.
Kunta on myöskin haluton ottamaan osaa sellaisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat pengertien virtaama-aukkojen mahdollisesta suurentamisesta.
Kunta on lähettänyt Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden vaatimat selvitykset Itä-Suomen ympäristölupavirastolle. Selvityksessä on mukana Soinilansalmen alueella vuosina 1996-2005 tehtyjen vesistötarkkailujen yhteenveto. Mukana on myös selvitys pengertien mahdollisista vaikutuksista alueen rantojen virkistyskäytölle sekä suunnitelma aiheutettujen haittojen poistamisen mahdollisuuksista ja kustannuksista.
Selvitykset pitää jättää ympäristölupavirastolle tämän kuun aikana. Ruokolahdelta virastoon on lähtenyt virkamiestyönä tehty selvitys, kunnanhallitus käsittelee lausuntoa ensi maanantaina. Selvitystä täydennetään, jos kunnanhallitus niin päättää.
Ruokolahden teknisenjohtajan Asko Niemeläisen mukaan kunnan lähtökohtana on se, ettei Ruokolahden kunnalle tulee enää velvoitteita pengertiestä.
LIMNOLOGITOIMISTO Vesi-Eko Oy on Ruokolahden kunnan toimeksiantona arvioinut pengertiessä olevien virtausaukkojen merkitystä Soinilansalmen keskivirtaamaan. Lisäksi on tutkittu virtaaminen vaikutusta veden laatuun sekä alueen kasvillisuuteen.
Soinilansalmen luonnonmukaiseksi virtaamaksi on virtausmittausten perusteella arvioitu noin 35 kuutiometriä sekunnissa. Pengertie on pudottanut virtaaman noin 10 kuutiometriin sekunnissa.
Vesi-Ekon mukaan nykytilanteen jatkuminen ei enää vaikuta veden laatuun, vaan se pysyy ennallaan. Vesikasvillisuus tulee sen sijaan hitaasti lisääntymään. Pengertiessä olevien virtausaukkojen (silta ja rummut) yhteenlaskettu pinta-ala on nyt noin 80 neliömetriä. Vesi-Ekon mielestä virtausaukkojen pinta-alan kasvattaminen 300 neliömetriin kaksinkertaistaisi keskivirtaaman. Tämä aiheuttaisi havaittavan vaikutuksen veden laatuun ja säilyttäisi vesikasvillisuuden nykytasolla.
Aukkokoon kasvattaminen 600 neliömetriin johtaisi noin 30 kuutiometrin keskivirtaamaan. Tällöin veden laatu paranisi merkittävästi ja vesikasvillisuus vähentyisi hitaasti. Vastaavaan tulokseen päästään, jos 100 neliön virtausaukkoihin sijoitettaan potkuripumput.
VIRTAAMAN lisääminen 20 kuutiometriin sekunnissa vaatii noin 80 metriä pitkän sillan rakentamista penkereeseen. Vaadittavan teräsbetonisen laattasillan kustannusarvio on noin 600 000 euroa. Virtaaman kasvattaminen 30 kuutiometriin sekunnissa vaatisi jo 160 metrin sillan rakentamista. Tällaisen sillan kustannusarvio on noin 1,1 miljoonaa euroa.
Potkuripumppujen hankintahinta olisi noin 650 000 euroa ja vuosittaiset käyttökustannukset noin 24 000 euroa.
Ruokolahden kunnan lausunnossa katsotaan, että tiepenkereestä aiheutuneet haitat ovat olleet siinä määrin vähäisiä, että edellä mainittujen salmen virtauksia lisäävien ratkaisuvaihtoehtojen kustannushyötysuhde on erittäin huono. Kunta ei näe tarvetta ja edellytyksiä ryhtyä minkäänlaisiin pengertiehen kohdistuviin toimenpiteisiin.
Kunta muistuttaa, että se on paikallistien rakentamista koskevan vesioikeudellisen luvan hakijana vastannut yli 10 vuoden ajan merkittävistä vesistön perustutkimukseen verrattavista tutkimuksista ja selvityksistä. Näiden kokonaiskustannukset ylittävät jo 200 000 euroa.
Kunnan mielestä tienpenkereen rakenteiden mahdollinen muuttaminen ja täydentäminen kuuluu tienpitäjälle eli Kaakkois-Suomen tiepiirille.
Pengertien historian lyhyt oppimäärä
Ruokolahden kunta laati ja kustansi Sonilansalmen ylittävän paikallistien tie- ja rakennussuunnitelman sekä haki sille penkereelle vesilain mukaisen luvan.
Kunta haki lupaa Itä-Suomen vesioikeudelta 5.1.1982. Vesioikeus myönsi luvan 13.4.1984.
Luvan mukaan penkereeseen tuli rakentaa viiden metrin levyinen aukko siltoineen. Penger tuli rakentaa viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.
Kunta haki luvalle jatkoaikaa ja sai vesioikeudelta päätöksen, jonka mukaan rakennustyö on saatettava valmiiksi vuoden 1998 loppuun mennessä.
Tielaitos ryhtyi omalla kustannuksellaan rakentamaan paikallistietä ja pengertä 1993, Työ valmistui seuraavan vuoden aikana.
Vastoin voimassa olevaa lupaa penkereeseen rakennettiin viiden metrin aukon sijasta yli 31 metrinen silta sekä kolme halkaisijaltaan kolmen metrin vedenalaista rumpuputkea ja yksi, osin vedenpäällinen nelimetrinen rumpuputki.
Rakentamisen aikana ja tämän jälkeen pengertiestä on tehty lukuisia valituksia vesiylioikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Prosessi jatkuu edelleen.