HEIKKI SOPANEN
OMAN päiväkirurgisen leikkaustoiminnan lisääminen olisi kannattavaa Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirille. Laskelmien mukaan viidennen leikkaussalin ottaminen käyttöön tuo vuodessa miljoonan euron säästön verrattuna leikkausten ostamiseen muualta.
Sairaanhoitopiirin ensi vuoden budjettia laaditaankin siltä pohjalta, että jo rakennettu viides leikkaussali kalustetaan ensi vuonna ja sielläkin aloitetaan päiväkirurginen leikkaustoiminta. Kalustaminen maksaa 300 000 euroa.
Leikkaussalin kalustamisen lisäksi budjetissa esitetään palkattavaksi tarvittava määrä sairaanhoitajia. Kirurgeja keskussairaalaan on saatu viime aikoina palkattua lisää, ja heitä on tällä hetkellä riittävästi päiväkirurgian lisäämistä ajatellen.
Aikaisemmin oman päiväkirurgisen leikkaustoiminnan lisääminen ei ollut mahdollista kirurgien vähäisyyden vuoksi. Kun heitä jokin aika sitten oli vain kolme, niin nyt heitä on seitsemän.
PÄIVÄKIRURGISTEN leikkausten edullisuus oman sairaalan työnä nousi esiin sairaanhoitopiirin valtuuston seminaarissa. Keskussairaalan operatiivisen tulosyksikön johtaja, ylilääkäri Antti Hietaranta esitti laskelman, josta ilmeni, että viidennen leikkaussalin käyttöönotto tuo miljoonan euron säästön nykyiseen tilanteeseen verrattuna.
Leikkauskustannuksia on käyty seuraamaan aikaisempaakin tarkemmin leikkausjonoja purettaessa ja varsinkin hoitotakuulain astuessa voimaan.
Sairaanhoitopiiri osti vuonna 2005 viidellä miljoonalla eurolla leikkauspalveluja leikkausjonoja purkaessaan. Hoitotakuuseen liittyvät ostoleikkaukset summasta olivat 1,5 miljoonaa euroa.
Hietaranta kertoi valtuutetuille, että jos viides leikkaussali kalustetaan, omassa sairaalassa voidaan tehdä leikkauksia, joista tähän saakka on maksettu Helsingin sairaaloille. Ja leikkaukset hoituvat miljoona euroa halvemmalla.
Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Ritva Kauppinen muistutti, että päätöksen leikkaussalin kalustamisesta tekee valtuusto budjettia käsitellessään.
Valtuuston päätöksentekoa helpottanee tieto, että hyöty tulee rahassa jäsenkunnille, jotka seuraavat tarkasti sairaanhoitopiirin menoja.
PÄIVÄKIRURGIAN ohella valtuusto paneutui seminaarissaan muutenkin sairaanhoitopiirin ensi vuoteen. Valtuutetuille esiteltiin ensi vuoden rekrytointisuunnitelmaa ja kerrottiin, että sijaisia vakinaistetaan niin, että varahenkilöstö kaksinkertaistuu.
Työn alla olevaa budjettiesitystä valtuustolle esitellyt talouspäällikkö Liisa Junna kertoi, että sen loppusumma jäsenkunnilta perittävien maksuosuuksien osalta on 94,5 miljoonaa euroa. Maksuosuuksissa on viime vuoteen kasvua kaksi prosenttia.
Budjetti on tehty miljoonan alijäämäiseksi, mutta alijäämä voidaan kattaa edellisten vuosien ylijäämistä.
Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja, lappeenrantalainen Ilpo Hakula (kok.) toivoi, että kuntien ja sairaanhoitopiirin budjetit erikoissairaanhoidon osalta tehtäisiin yhtä suuriksi.
Hakulan kotikaupunki on suurin maksaja, ja sen maksuosuus on sairaanhoitopiirin budjetissa ensi vuodelle noin 46,7 miljoonaa euroa.
SAIRAANHOITOPIIRI sai valtuustolta kiitosta kuluneen vuoden taloudenpidosta ja hoitojen toteutumisesta. Budjetti on tähän mennessä toteutunut odotetusti, leikkausjonot lyhentyneet ja hoitotakuun velvoitteissa on onnistuttu hyvin.
Erityisesti hykerreltiin sitä, että suurten jäsenkuntien kanssa hoidonporrastus on onnistunut ja sakkopäivien määrä on romahtanut.
Valtuuston puheenjohtaja, lappeenrantalainen Eeva Arvela (sd.) sanoikin, että sakkouhka on purrut, ja jatkohoitopaikkoja on löytynyt, vaikka sakon voimaa päätöstä tehtäessä jotkut epäilivätkin.