Categories
Artikkelit

14 500 muistorikasta tuntia

Lappeenrantalainen lentokapteeni Pertti J. Halinen on ollut töissä ilmavoimissa, tehnyt geologisia matalalentoja sekä kuljettanut ruokaa ja lääkkeitä Angolan sisällissodan uhreille.

ILPO LESKINEN

Lappeenrantalainen lentokapteeni Pertti J. Halinen on kirjoittanut muistelmateoksen 35-vuotisesta lentäjän urastaan. Muisteltavaa todella riittää.

Vuodesta 1960 vuoteen 1995 Haliselle on kertynyt 14 500 lentotuntia. Niihin mahtuu monenlaisia kokemuksia, presidentti Kekkosen kyyditsemisestä Angolan sisällissodan avustuskuljetuksiin.

Aika kului lentäen – Lentäjän muistelmat -kirjan kirjoittaminen on ollut Halisella vireillä viisi vuotta.

­·Päiväkirjaa en ole pitänyt, mutta asiat ovat pysyneet muistissa. Olen käyttänyt muistin apuna lentopäiväkirjoja ja kollegojen tietoja.

HALINEN KASVOI lentäjäksi. Hän vietti lapsuutensa Lappeenrannan lentokentän laidassa.

­·Silloin lentokenttä oli nykyistä hiljaisempi, mutta lentonäytöksiä järjestettiin, ja ne jäivät mieleen.

Vuonna 1955 hän liittyi Lappeenrannan ilmailuyhdistykseen ja toimi lennokkitoiminnan ohjaajana. Vuonna 1958 hän lensi ensimmäistä kertaa purjelentokonetta. Elokuussa 1960 hän lensi ensimmäistä kertaa moottorilentokoneella, de Havilland Chipmunk -koneella.

URA ILMAVOIMISSA alkoi 1960-luvun alussa, ja Kar-Airin palvelukseen hän siirtyi 1970-luvun alussa. Siinä välissä hänellä oli oma yritys. Halinen muun muassa järjesti yleisölennätyksiä vesitasolla Lappeenrannan satamassa, kunnes veneilyn lisääntyminen teki lentämisen mahdottomaksi.

Ilmavoimissa Halinen katsoo saaneensa hyvän peruskoulutuksen myöhemmälle uralleen. 1970-luvun taitteessa hän teki, kuten moni muukin: siirtyi ilmavoimista siviililentäjäksi huonon palkan ja epämääräisten työehtojen takia.

KAR-AIRISSA, joka sittemmin sulautettiin Finnairiin, Halisen päätyönä olivat geologiset mittauslennot. Hän on tehnyt niitä eniten maailmassa. Matalalentoja 30 metrin korkeudessa on kertynyt lähes 5·600 tuntia.

­·Suomessa oli aiemmin tehty geologisia mittauslentoja sadan metrin korkeudessa. Matalalentoja tehtiin, koska lupaavimmat alueet vaativat tarkempaa tutkimusta.

MATALALENTOJA tehtiin sulan maan aikana ja hyvällä säällä. Suurin osa tehtiin Lapissa, ja lennoilla saatiin vihiä muun muassa Kittilän ja Sodankylän kultaesiintymistä.

­·Lentojen avulla malmiesiintymistä saatiin viitteitä, joiden perusteella voitiin tehdä tarkempia tutkimuksia.

Matalalennot olivat vaativia, ja niitä tehtiin laajassa mitassa vain Suomessa.

­·Ruotsalaiset yrittivät matalalentoja mutta tuhosivat kolme konetta.

Geologisista mittauslennoista kehittyi Suomelle vientituote, ja niitä on tehty ympäri maailman.

PERESTROIKA JA GLASNOST avasivat Haliselle luovutetun Karjalan ilmatilan. Vuonna 1990 hän teki geologisia tutkimuslentoja Laatokan koillisrannalla, Pitkärannan itäpuolella.

Lentoja tehtiin Pietarin Pulkovon kentältä käsin. Halinen laskeutui ensimmäisenä länsimaalaisena siviililentäjänä Sortavalan Helylän kentälle.

Lisäksi Suomessa tehtäville tutkimuslennoille saatiin erikoislupa käydä Venäjän puolella kääntymässä.

­·Ennen vuotta 1990 Venäjän puolelle pääsy ei olisi tullut kuuloonkaan.

Syksyllä 1993 Halinen lensi matalalla Unkarissa neljän kuukauden ajan.

ANGOLAN SISÄLLISSODAN avustuskuljetukset ovat Halisen vaativin, vaarallisin ja mieleenpainuvin työkomennus. Hän oli Angolassa 1980-luvun puolivälissä kahteen otteeseen. Maassa riehui sisällissota hallituksen sekä Unita-sissiliikkeen välillä.

­·Punainen Risti teki avustuslentoja sisällissodan molempien osapuolinen luvalla, mutta turvallisuudesta ei silti ollut mitään takeita. Sisällissodassa ei ollut rintamalinjoja vaan se oli sissisotaa. Taisteluja saattoi olla kenttien lähellä.

­·Aluksi pelotti, mutta tilanteeseen jotenkin tottui.

Avustuslennot olivat poikkeuksellisia. Ruokaa ja lääkkeitä kuljetettiin lyhyiden, jopa varttitunnin matkojen päähän, koska maakuljetukset olivat vaarallisia.

Päivässä tehtiin jopa 14 lentoa, kuutena päivänä viikossa. Angolassa Halinen ennätti lentää tuhat tuntia.

­·Monesti kysytään, meneekö apu perille. Angolassa apu meni varmasti perille, sillä ruuan ja lääkkeiden jakelu oli järjestetty hyvin

Halinen oli vuonna 1987 lähdössä kolmatta kertaa Angolaan, mutta tehtävä peruuntui. Punainen Risti vetäytyi maasta. Olot kävivät vaarallisiksi, ja avustuskoneita oli ammuttu alas.

­·Sisseillä oli olalta ammuttavia ohjuksia, joilla pystyttiin tuhoamaan koneita.

HALISEN TEOS sisältää läpileikkauksen hänen lentäjänuraltaan.

­·Olisin saanut kirjan kasaan pelkästään Angolan kokemuksistani.

Hän on pysynyt maanpinnalla viimeiset 10 vuotta. Eläkkeellä hän ollut Kar-Airista vuodesta 1993 lähtien.

Pertti J. Halisen teos Aika kului lentäen – ­ Lentäjän muistelmat tulee myyntiin ensi viikolla.

KAROLIINA PAATOS

Kuvateksti

Pertti J. Halinen lensi moottorilentokoneella ensimmäisen kerran elokuussa 1960. Koneena oli de Havilland Chipmunk. Kyseistä konetta ei enää ole, mutta samanlainen löytyy vielä Lappeenrannasta.

Ennen vuotta 1990 Venäjän puolelle pääsy ei olisi tullut kuuloonkaan.

Pertti J. Halinen

Syntynyt 1941, kotoisin Lappeenrannasta.

Eläkkeellä oleva lentokapteeni. Asuu talvet Espanjassa ja kesät Lappeenrannassa.

Ilmavoimissa lentokoneen ohjaajana, lennonjohtajana ja lennonopettajana vuosina 1960­70.

Suomen lentomerkki SLM vuonna 1963.

Siviili-ilmailun tehtävissä 1970­-93.

Lentoja erikoistehtävissä Venäjällä, USA:ssa, Kanadassa, Angolassa Lesothossa ja Myanmarissa (Burmassa).

Haliselle myönnettiin Harmon-patsas vuonna 1997. Se on Suomen arvokkain lentäjälle annettava tunnustuspalkinto.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen