Huhtiniemen huhujen esiin kaivaminen alkoi

Helsingin yliopisto valitsee kaivauspaikat maatutkausten tulosten ja perimätiedon perusteella. Huhtiniemen kaivausalue on eristetty ulkomaailmasta tutkijoiden työrauhan takia.

ILPO LESKINEN

LAPPEENRANTA. Helsingin yliopisto on aloittanut tutkimukset Huhtiniemen väitetyllä joukkohauta-alueella. Kaivauksiin osallistuvat sekä arkeologian oppiaine että oikeuslääketieteen laitos. Koekaivausten tutkimuspaikat on valittu ennen muuta maatutkauksen sekä myös perimätiedon perusteella.

Arkeologit tarkastavat ne paikat, joista kertomusten perusteella saattaisi löytyä jotain. Arkeologit ovat kuulleet ihmisiä, jotka 1970-luvun alussa osallistuivat Huhtiniemen viemäritöihin ja löysivät maasta luurankoja.

Lisäksi tutkitaan ne paikat, joissa joissa maatutka on havainnut maaperän kerrostumissa poikkeavuuksia. Huhtiniemen tutkimusaluetta on kartoitettu useaan otteeseen maatutkalla.

KAIVAUSALUE on eristetty ulkomaailmasta, ja alueella liikkumista on rajoitettu. Tämä kaikki on tehty tutkijoiden työrauhan takia. Torstaina järjestetään tiedotustilaisuus; sitä ennen tutkijat eivät kommentoi tutkimuksia.

­·Emme ole tiedottamista vastaan, mutta kun tämä asia on herättänyt valtavan paljon huomiota ja kyselijöitä on jatkuvasti, kaivauksia johtava arkeologian professori Mika Lavento kertoo.

Lavennolla on apuna kymmenkunta arkeologia, jotka ovat maisteri- ja tohtoritasoisia. Oikeuslääketieteellisestä tutkimuksesta vastaavat professorit Erkki Vuori ja Antti Sajantila sekä oikeushammaslääkäri Helena Ranta.

Jos vainajia löytyy, tutkijat ovat ennen muuta kiinnostuneita siitä, ovatko ne peräisin vuoden 1944 tienoilta.

PERIMÄTIEDON MUKAAN Huhtiniemeen olisi kesällä 1944 haudattu jatkosodan aikana teloitettuja rintamakarkureita.

Huhujen mukaan Huhtiniemessä olisi salaisen kenttäoikeuden päätöksellä teloitettu miehiä, jotka lähtivät pakoon, kun Viipurin puolustus murtui. Tutkimuksen tarkoituksena on korvata huhut tiedolla.

Huhtiniemen tutkimuksen rahoittavat Suomen kulttuurirahasto ja Helsingin yliopiston. Tutkimusten alustava budjetti on suunnilleen 40 000 euroa.

Jos Huhtiniemi osoittautuu salaiseksi jatkosodan aikaiseksi suomalaisten sotilaiden teloituspaikaksi, se olisi Suomessa ainoa laatuaan.

Kirjoittaja:
Ilpo Leskinen